Kysymyksiä ja vastauksia delfiinien siirrosta

Tampereen Särkänniemi Oy päätti lokakuussa 2015 lopettaa delfinaarioliiketoiminnan ja sulkea Tampereella sijaitsevan delfinaarion. Särkänniemen delfinaarion neljä pullokuonodelfiiniä, Veera, Delfi, Leevi ja Eevertti on siirretty Ateenan lähellä Spatassa sijaitsevaan Attica Parkin (The Attica Zoological Park) delfinaarioon 28.8.2016. Siirto sujui suunnitelmien mukaisesti. Kaikki delfiinit voivat tällä hetkellä hyvin ja totuttelevat uusiin olosuhteisiin. Siirtoa koskeva lehdistötiedote löytyy täältä, ja tällä sivulla vastataan useimpiin delfiinien siirtoa koskeviin kysymyksiin.

1. Miksi siirrosta kerrotaan vasta nyt?

Ennakkoon käydyt keskustelut viranomaisten kanssa vakuuttivat Särkänniemen siitä, että päähuomio delfiinien siirrossa tulee kiinnittää operatiiviseen toimintaan sekä ihmisten ja eläinten turvallisuuteen. Hyvät yhteydet poliisiviranomaisiin varmistivat lopulta sen, että siirto tapahtui eläinten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä.

2. Miksi juuri Attica Park?

Attica Park valittiin delfiinien sijoituskohteeksi, koska eurooppalainen uhanalaisten lajien suojeluohjelma EEP osoitti sen Särkänniemelle ja EEP:n kanta sitoo Särkänniemeä.

Särkänniemi kartoitti kaikki mahdolliset vaihtoehdot delfiinien uudeksi kodiksi. Muiden delfinaarioiden lisäksi kartoitettiin myös luonnonvesialtaita ja ns. ”vanhainkotihankkeita”. Hankkeista yksikään ei ollut konkreettisella toteuttamistasolla. Kartoituksessa oli mukana myös Euroopan ulkopuolisia ja vasta suunnitteilla olevia kohteita. Attica Park osoittautui vaihtoehdoista parhaaksi ja sitoutuneeksi eläinten hyvinvointiin.

3. Miten varmistuitte Attica Parkin sopivuudesta?

Särkänniemen eläinlääkäri, delfiinien kouluttaja ja toimitusjohtaja tutustuivat olosuhteisiin paikan päällä kesällä 2016. Lisäksi käytössä oli delfiinien siirtoon erikoistuneen kv. asiantuntijan lausunto.

Siirtoa ovat valmistelleet Särkänniemen delfinaarion eläinlääkärit ja kouluttajat, jotka tuntevat eläimet parhaiten. Siirtoa valmistellut henkilökunta on ollut koko ajan yhteydessä kotimaisiin ja ulkomaisiin asiantuntijoihin ja suojelujärjestöihin. Särkänniemen lähtökohta on se, että ne edustavat tässä kohdin parasta asiantuntemusta, johon Särkänniemen on voitava luottaa.

EAAM (European Association for Aquatic Mammal) on tehnyt Attica Parkissa laatutarkastuksen ja antanut sille hyväksymismerkinnän ja akkreditoinnin.

4. Miksi delfiinit eivät voineet jäädä Särkänniemeen? Eikö Särkänniemellä olisi velvollisuus tarjota eläimille vanhainkotia Tampereelta?

Delfiinit ovat laumaeläimiä, eikä niitä voi jättää harvenevaan laumaan niin, että lopulta jäljellä on vain yksinäinen vanhus. ”Vanhainkoti” olisi vaatinut uusien eläinten tuomista Särkänniemeen.

Tähän asti on puhuttu, että eläimet ansaitsevat nähdä vielä auringon ja mielellään meren. Siirto merialtaaseen olisi ollut liian iso riski, koska Särkänniemen altaissa ei ole meren eliöstöä, ja suora siirto mereen olisi vaatinut sellaista sopeuttamista, jota Särkänniemessä ei voida tehdä. Tästä tehtiin hyvin perusteelliset tarkastelut asiantuntijoiden kanssa.

5. Miten varmistutte eläinten hyvinvoinnista Attica Parkissa?

Särkänniemen kouluttajat ovat Attica Parkissa varmistamassa eläinten sopeutumista. Attica Parkin eläintenhoito- ja eläinlääkäritoiminta on sitoutunut eläinten hyvinvointiin. Eläimet ovat ihmisten nähtävillä, mutta ne tekevät vain luontaisia toimiaan opetuksellisissa esityksissä. Särkänniemen ja Attica Parkin yhteydenpito delfiineihin liittyvissä asioissa jatkuu, vaikka eläimet siirtyvätkin Attica Parkin vastuulle.

6. Attica Parkissa on kuitenkin kuollut useita eläimiä? Eikö se huolestuta teitä?

Attica Park on raportoinut, että siellä on tapahtunut sen toiminnan aikana viisi delfiinikuolemaa. Neljä on ns. poikaskuolemia, joita tapahtuu sekä luonnossa että ihmisen hoidossa. Särkänniemessä on kuollut 15 poikasta ja lisäksi 3 aikuista delfiiniä.

7. Olisiko mahdollista että eläimet siirrettäisiin myöhemmin luonnonvesialtaaseen?

Vastuu eläinten huolenpidosta on siirtynyt Attica Parkille, ja jatkossa he tekevät päätökset delfiineihin liittyen. Nyt, kun eläimet on siirretty Kreikkaan, siirto luonnonvesialtaaseen tulevaisuudessa voisi sopeuttamisen kautta tullakin mahdolliseksi. Suora siirto Särkänniemestä luonnonvesialtaaseen ei olisi tullut kysymykseen, sillä sentyyppinen sopeuttaminen ei olisi ollut Särkänniemessä mahdollista. Tämä selvitettiin yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

8. Myytiinkö delfiinit Attica Parkille? Miten varmistutte siitä, että eläimiä ei myydä eteenpäin?

Attica Park ei ostanut delfiinejä, ts. siirto on vastikkeeton.

Kyseessä on eläinkohteiden välinen siirto, jota valvovat viranomaiset ja alan asiantuntijat. Uusi siirto olisi mahdollinen ainoastaan tilanteessa, jossa se olisi eläinten edun mukaista.

9. Tehtiinkö delfinaarion lakkauttamispäätös liian hätäisesti?

Lakkauttamispäätös on ollut esillä useita vuosia, ja ennen lakkauttamispäätöstä selvitettiin myös useita muita mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Kun Särkänniemi päätti delfinaarion sulkemisesta, oli taustalla toimivan johdon tekemä laaja selvitystyö delfiinien tulevaisuudesta ja EEP:n sitoumus siitä, että delfiineille löytyy uusi koti Euroopasta. Särkänniemellä oli siis tieto siitä, että uusi koti järjestyisi kriteerit täyttävästä delfinaariosta. Tämän lisäksi Särkänniemi halusi vielä selvittää, olisiko luonnonvesiallas ollut todellinen vaihtoehto. Yhtiön päätökset ovat perustuneet ja perustuvat jatkossakin perusteellisiin selvityksiin, joissa eläinten osalta tukeudutaan asiantuntijoiden näkemyksiin.

10. Mikä oli tärkein syy lakkauttamispäätökseen?

Vaikka delfinaariolla on edelleen kannattajansa ja monille Särkänniemen asiakkaille ja erityisesti delfiininkouluttajille delfiinit ovat tärkeitä, ovat asenteet delfinaariotoimintaa kohtaan muuttuneet. Särkänniemi oli myös tilanteessa, jossa toiminnan jatkamiseksi Särkänniemeen olisi pitänyt tuoda lisää delfiinejä ja sen myötä sitoutua toiminnan jatkamiseen vuosikymmeniksi.

11. On epäilty, että eläimet eivät kestä kuljetusta ja sopeutumista uuteen paikkaan? Miten voitte olla varmoja, että eläimet selviävät siirrosta hyvin?

Eläinten siirto on aina riski, ja eläinten kohdalla voi aina tapahtua jotain odottamatonta. Asiantuntijoiden mukaan siirto oli mahdollinen ja EEP:n sitovan suosituksen mukaan se oli jopa välttämätön.

12. Ovatko eläimet nyt Särkänniemen voitontavoittelun uhreja?

Kun päätös delfinaariotoiminnan lopettamisesta tehtiin, päätettiin, että eläimille etsitään paras mahdollinen paikka. Särkänniemi ei halunnut käydä eläimillä kauppaa.

13. Harkittiinko eläinten lopettamista?

Tätä vaihtoehtoa on esitetty julkisuudessa, mutta eläinlääkärien ja muiden asiantuntijoiden mukaan eläinten lopettaminen ei ollut vaihtoehto. Särkänniemi linjasi alusta alkaen, että eläimille pitää löytää uusi ja mahdollisimman sopiva paikka. Tämän mukaan myös selvitystyö tehtiin.

14. Paljonko eläinten pito olisi maksanut Särkänniemelle? Kuinka paljon Tampereen kaupunki on maksanut delfinaarion ylläpidosta?

Eläinten pito maksaa Särkänniemelle n. 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, ja eläinten pitäminen loppuun asti Särkänniemessä olisi ollut mahdollisesti kymmenien vuosien projekti. Tämän lisäksi eläinten hyvinvointi olisi jossain vaiheessa edellyttänyt lauman kasvattamista.

Tampereen Särkänniemi Oy on itse investointinsa ja kulunsa maksava yritys, joka maksaa myös osinkoa omistajalleen.

15. Onko Särkänniemen imago kärsinyt tästä kohusta?

Pitkän ajan vienyt siirtoprosessi on saanut paljon julkisuutta ja aiheuttanut myös kärsimättömyyttä ja väärinkäsityksiä, mikä on ymmärrettävää.

16. Mitä tai keitä ovat ne asiantuntijatahot ja eläinlääkärit, joiden näkemyksiin siirtopaikan valinta pohjautuu?

Eurooppalaisen uhanalaisten lajien suojeluohjelman (EEP) pullokuonodelfiinien lajikomitea on antanut sitovan suosituksen siirtopaikasta. Suositus perustuu lajikomitean jäsenten yhteiseen näkemykseen. Lajikomiteassa on paras ja kattava kansainvälinen asiantuntemus kaikista Euroopan merinisäkäspuistoista, niiden olosuhteista, eläinten siirroista sekä erilaisiin laumarakenteisiin ja uusiin elinympäristöihin sopeuttamiseen liittyvistä seikoista.

Lajikomitea koostuu kansainvälisistä delfiinieläinlääkäreistä ja delfiiniasiantuntijoista, ja sen puheenjohtajana toimii kokenut merinisäkäseläinlääkäri Niels Van Elk. Lajikomitea ohjaa ja valvoo merinisäkäspuistojen toimintaa ja eläinsiirtoja.

Attica Park on Euroopan EAAM:n akkreditoima eläintarha. EAAM on korostanut seisovansa täysin EEP:n linjauksen takana.

Attica Parkin merinisäkäsintendentti Robert Gojceta on yhdessä puiston eläinlääkärin ja puistojohtaja Rudy Rallisin kanssa toimittanut lausunnon, jossa kuvataan tilat, käytössä olevat henkilö- ja asiantuntijaresurssit sekä sopeuttamissuunnitelman vaiheet.

Kokenut kansainvälinen merinisäkäseläinlääkäri Andrew Greenwood, joka tuntee Attica Parkin tilat ja eläimet sekä on perehtynyt Särkänniemen eläimiin, on toimittanut lausunnon, jossa hän toteaa siirron olevan eläinten kannalta paras vaihtoehto.

17. Keneltä voi kysyä Attica Parkin olosuhteista ja sijoituspäätöksestä eläinlääketieteellisestä näkökulmasta?

Attica Parkin olosuhteita sekä paikan päällä tapahtuvaa sopeuttamista ovat parhaita kuvaamaan sen oma eläinlääkäri ja/tai Attica Parkin käyttämät kansainväliset merinisäkäseläinlääkärit Andrew Greenwood ja Tania Monreal Pawlowsky.

Siirtopaikkapäätökseen liittyviin kysymyksiin paras vastaaja on EEP-ohjelman koordinaattori ja lajikomitean puheenjohtaja, merinisäkäseläinlääkäri ja merinisäkäsbiologi Niels van Elk.

18. Ovatko nämä eläinlääkärit riippumattomia?

Kaikki johtavat eurooppalaiset merinisäkäsasiantuntijaeläinlääkärit ovat/ovat olleet jollakin tavalla tekemisissä merinisäkäspuistojen ja sitä kautta EEP:n kanssa. He ovat kuitenkin juuri tästä syystä parhaita asiantuntijoita; merinisäkäspuistot antavat nimenomaan hyvän mahdollisuuden perehtyä eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen. EEP:n lajikomitea toimii kuitenkin riippumattomasti antaessaan lausuntoja.

19. Miten siirtoon liittyviin riskeihin on varauduttu?

Delfiinien siirtämiseen ja sopeuttamiseen liittyy aina riskejä, oli siirtopaikka mikä tahansa. Särkänniemi on asiantuntijoiden avulla kartoittanut riskejä huolellisesti.

a) Siirtoon liittyvät riskit

Särkänniemi sai kokeneen siirtoasiantuntijan johtamaan operaatiota käytännössä. Käytännön operaatiota on valmisteltu huolellisesti useita kuukausia. Siirto on aina riski ja stressin aiheuttaja eläimille ja ihmisille. Nämä riskit eivät ole riippuvaisia siitä, mihin eläimet siirretään.

b) Uusiin elinolosuhteisiin, mm. tiloihin ja veden lämpötilaan liittyvät riskit

Yhteistyössä Attica Parkin henkilökunnan kanssa on sovittu toimenpiteistä, joilla sopeuttamisriskejä pienennetään. Särkänniemi on mm. sopeuttanut eläimiä suurempaan lämpötilavaihteluun, ja Attica Park on laatinut vaiheistetun suunnitelman eläinten totuttamisesta uuteen ympäristöön. Särkänniemen henkilökunta on käynyt suunnitelman läpi Attica Parkin intendentin ja kansainvälisen merinisäkäseläinlääkärin kanssa ja sopinut kaikista tiedossa olevista eläinlääketieteellisistä yksityiskohdista, joita siirtoon ja sopeuttamiseen liittyy. Särkänniemen delfiininkouluttajat ja eläinlääkärit ovat avustamassa sopeuttamisessa totutteluvaiheen ajan sekä tämän jälkeen erikseen sovittaessa.

c) Mahdolliset henkilökunnan ja asiantuntemuksen riittävyyteen liittyvät riskit

Attica Park on rekrytoinut lisää kokenutta henkilökuntaa. Lisäksi käytössä on kansainvälisten eläinlääkäreiden sekä Särkänniemen henkilökunnan asiantuntemus. Attica Park ei voi tehdä Särkänniemestä siirrettyjen eläinten suhteen ratkaisuja ilman suojeluohjelma EEP:n hyväksyntää.

d) Eläinten ikään tai kuntoon liittyvät riskit

Kaikki eläimet ovat Särkänniemen eläinlääkärien mukaan siirtokunnossa.

20. On esitetty, että ”eläimille olisi parasta olla Särkänniemessä”.

Lyhyellä tähtäimellä paras vaihtoehto eläimille olisi se, että niitä ei siirrettäisi Särkänniemestä mihinkään. Tämä on aina totta, oli siirtopaikka mikä tahansa. Pitkällä aikavälillä tilanne on kuitenkin toinen, ja lauman hyvinvoinnin vuoksi joutuisimme jo pian tuomaan Särkänniemeen uusia delfiinejä.

21. Olisiko esimerkiksi iäkäs Veera pitänyt lopettaa?

Veeran lopettamiselle ei ole mitään lääketieteellisiä perusteita. Veera on perusterve ja hyväkuntoinen eläin.

Eläinlääkärien ammattietiikan ja Särkänniemen näkemyksen mukaan delfiinejä ei tule lopettaa muista kuin lääketieteellisistä syistä. Tämä tarkoittaisi vakavaa sairautta, jonka myötä eläimen kunto romahtaisi tai esim. siirron aikana ilmeneviä yllättäviä komplikaatioita, jotka aiheuttaisivat kohtuutonta kärsimystä.

22. Miksi siirtoon ja sopeuttamiseen liittyvistä riskeistä ei ole puhuttu?

Riskejä on kartoitettu koko prosessin ajan, ja niihin on varauduttu sitä mukaa kuin niitä on tunnistettu. Jokaiseen siirtoon liittyy aina riskejä, oli sijoituspaikka mikä tahansa. Attica Parkin kokonaissoveltuvuutta delfiinien sijoituspaikaksi toimiva johto ei ole kyseenalaistanut, ja se on perustanut kantansa EEP:n kansainvälisten delfiinieläinlääkäreiden ja -asiantuntijoiden arvioon olosuhteista ja osaamisesta Attica Parkissa.

Toimitusjohtaja, pääkouluttaja ja eläinlääkäri ovat käyneet kesäkuussa arviointimatkan yhteydessä ja sen jälkeen keskusteluja Attica Parkin soveltuvuudesta delfiinien sijoituspaikaksi. Särkänniemen käyttämät eläinlääkärit ovat sittemmin tehneet tärkeitä kriittisiä huomioita, jotka liittyvät mm. laumarakenteeseen, veden lämpötilaan, henkilökunnan riittävyyteen ja ns. nostopohjan puuttumiseen. Näihin asioihin on varauduttu mm. sopeuttamissuunnitelmalla, ja kotialtaassaan Särkänniemessä eläimiä on totutettu lämpötilanvaihteluihin. Attica Parkiin on palkattu uusia kouluttajia ja hankittu nostopohja.

23. Onko delfiinien tuleva laumarakenne epänormaali?

Laumarakenne on olennainen kysymys. Attica Parkin tulevassa laumassa on yksi naaras ja useita uroksia. Tällöin on mahdollista, että osa eläimistä käyttäytyy toisiaan kohtaan aggressiivisesti. Tätä on mahdotonta täydellisesti ennakoida. Toisaalta on myös mahdollista, että sopeutuminen tapahtuu mutkattomasti. Uuteen laumaan sopeuttaminen voidaan suunnitella siten, että riskejä pienennetään, ja tähän Attica Park on sitoutunut.

Myös Särkänniemessä on lauma, jossa on vain yksi naaras ja kolme urosta. Lauman sisäiset välienselvittelyt ja hierarkian muodostaminen ovat lajityypillistä käytöstä ja tätä on tapahtunut myös Särkänniemessä. Se, että laumassa olisi pelkkiä uroksia, ei takaa, että lauma sopeutuisi ilman ongelmia.

Tarvittaessa eläimiä pidetään eri allastiloissa siten, että mahdollisilta aggressioilta vältytään.

Kaikissa merinisäkäspuistoissa on erilainen laumarakenne, joten sopeuttamista tarvitaan aina ja kaikkialla. Kun uusia eläimiä lisätään laumaan, laumahierarkia rakentuu aina uudelleen.

Ns. täysin normaalia laumarakennetta ei ole olemassa muualla kuin luonnossa, jossa välienselvittely ja hierarkian muotoutuminen tapahtuvat ilman ihmisten kontrollia tai vaikutusta.

24. Millainen ongelma ovat veden lämpötilan vaihtelut?

Atticassa veden lämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Särkänniemen delfinaarioliiketoiminnan ollessa käynnissä delfinaarion veden lämpötila oli jatkuvasti keskimäärin 20 astetta. Särkänniemen delfiinejä alettiin sopeuttaa lämpötilan vaihteluihin lopettamispäätöksen jälkeen ja vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen selvitystyön alettua. Veden lämpötilaa alettiin laskea joulukuussa 2015, ja alimmillaan se oli 15 astetta. Vastaavasti lämpötilaa alettiin nostaa kesä-heinäkuussa 2016 tavoitteena 26 astetta, johon nyt on päästy. Lämpötilanvaihteluja esiintyy myös luonnossa

25. Mitä haluaisitte sanoa niille ihmisille, jotka ovat huolissaan eläinten voinnista?

Särkänniemen delfiinit saavat Kreikassa isommat tilat, auringonvaloa, sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilökunnan sekä uusia kavereita laumaan. Eläimille siirto on hyvä ratkaisu. Särkänniemi seuraa jatkossakin, että Veerasta, Delfistä, Leevistä ja Eevertistä pidetään hyvää huolta.