Kennosammakko

Kennosammakko (Pipa Pipa)
Kotoisin: Etelä-Amerikan pohjois- ja keskiosista
Koko: Keskimäärin 10–13 cm, jopa 20 cm
Ikä: noin 8 vuotta
Ravinto: Hyönteiset, äyriäiset ja pienet kalat

Kennosammakot ovat naamioitumisen mestareita: ne muistuttavat veteen pudonnutta lehteä ja yleensä piilottelevatkin pohjaan uponneiden lahoavien lehtien seassa. Kennosammakot ovat väijyviä saalistajia. Lehtimäiseen ulkomuotoonsa luottaen ne odottavat saaliin tulevan lähelle, jolloin ne iskevät. Kennosammakoilla ei ole hampaita tai kieltä, ja ne yleensä imaisevatkin saaliinsa yhtenä suupalana käyttäen etujalkojaan saaliin ohjaamiseen suuhunsa. Kennosammakko voi olla sukelluksissa jopa tunnin. Kennosammakoiden erikoisin piirre lienee niiden lisääntymistapa. Sammakkopariskunta ui yhdessä silmukan kohti pintaa. Naaras munii munan tai pari, jotka koiras hedelmöittää. Koiras painaa liikkeillään hedelmöittyneet munat kiinni naaraan selkään. Munat vajoavat muutaman päivän kuluessa syvälle naaraan selkänahkaan. Iho paksuuntuu muodostaen hunajakennomaisen rakenteen munien ympärille. Munat kehittyvät naaraan selässä ja kuoriutuvat nuijapäiksi. Nuijapäät käyvät läpi muodonvaihdoksen täysin kehittyneiksi pikkusammakoiksi. Pienet, noin kahden senttimetrin mittaiset sammakonpoikaset purkautuvat esiin naaraan selkänahasta ja lähtevät uimaan ja etsimään ravintoa.