Akvaariossa ui, mönkii ja matelee

Vedenalainen maailma on täynnä ihmeitä

Särkänniemessä on mahdollisuus kurkistaa pintaa syvemmälle ja tutustua monimuotoisen vesiekosysteemin jännittäviin ilmiöihin – pitäen omat jalat kuivina. Yli kahdessakymmenessä akvaarioaltaassamme asustaa kahdensadan kalalajin edustajia eri puolilta maailmaa. Miltä näyttääkään rausku? Entä mitä piraijat syövät? Akvaariosta löydät myös paljon tietoa eri kalalajeista ja vesieläinten ympäristöistä. Kalojen lisäksi Akvaariossa asustaa matelijoita ja sammakkoeläimiä, kuten kuningaspyton, kameleontti ja joukko värikkäitä nuolimyrkkysammakkoja! Akvaarion asukit uivat ja mönkivät kullekin lajille mahdollisimman luonnonmukaisissa oloissa.

Tule mukaan seuraamaan Akvaarion ruokintanäytöksiä, jossa vatsantäytettä saavat esimerkiksi hurjamaineiset piraijat. Koe myös trooppinen ukkosmyrsky, joka pimentää Akvaarion alakerran kolmenkymmenen minuutin välein. Myrsky on onneksi hyvin paikallinen ja kastelee vain mangrovevyöhykkeiden paludaarioaltaan kasvistoa.

Akvaarion uutuudet kesällä 2015

Parta-agama

Parta-agama on veikeännäköinen liskolaji. Se on saanut nimensä piikikkäästä, partaa muistuttavasta leuastaan. Parta-agamat ovat suosittuja lemmikkiliskoja. Ne ovat melko helppohoitoisia, päiväaktiivisia ja kesyyntyvät paremmin kuin monet muut liskot. Parta-agama on täysikasvuisena 40-50 cm mittainen. Elinikä on 6-10 vuotta.

Parta-agamalla on rikas elekieli. Uhkaileva lisko pullistaa kaulaansa ja nyökyttelee päätään. Jos tämä ei tehoa, agama pitää suutaan auki ja sihisee. Alistuva yksilö taas nostelee etujalkojaan vuoronperään ylös, kuin heiluttaen sovinnon merkiksi. Parta-agama voi vaihtaa väriään vaaleasta tummaan mielialan ja lämpötilan mukaan. Etenkin kaulan alue tummuu lisääntymisaikana ja liskon ollessa hyökkäävä tai peloissaan.

Kennosammakko

Kennosammakko on piiloutumisen mestari. Sen ulkonäkö muistuttaa kuollutta lehteä. Kennosammakon takajalat ovat voimakkaat ja niissä on räpylät. Etujaloissa ei ole räpylöitä vaan pitkät haarautuvat varpaat. Etujalkojen avulla kennosammakko havaitsee saaliin liikkeen vedessä. Saaliin tullessa riittävän lähelle sammakko levittää nopeasti etujalkansa ja imaisee saaliin suuhunsa. Se voi myös kahmia ruokaa suuhunsa etujaloillaan.

Kennosammakko voi kasvaa jopa 20 cm mittaan. Yleisempiä ovat kuitenkin 10-15 cm mittaiset yksilöt. Kennosammakon silmät ovat pienet, eikä sillä ole hampaita, eikä kieltä. Kennosammakko elää vedessä ja voi olla sukelluksissa jopa tunnin. Sen on mahdollista nousta maalle, mutta liikkuminen maalla on vaivalloista ryömimistä.

Kennosammakoiden erikoisin piirre lienee niiden lisääntymistapa. Sammakkopariskunta ui yhdessä silmukan kohti pintaa. Naaras munii munan tai pari, jotka koiras hedelmöittää. Koiras painaa liikkeillään hedelmöityneet munat kiinni naaraan selkään. Munat vajoavat muutaman päivän kuluessa syvälle naaraan selkänahkaan. Iho paksuuntuu  muodostaen hunajakennomaisen rakenteen munien ympärille. Munat kehittyvät naaraan selässä ja kuoriutuvat nuijapäiksi. Nuijapäät käyvät vielä läpi muodonvaihdoksen täysin kehittyneiksi pikkusammakoiksi. Pienet 2 cm mittaiset sammakonpoikaset purkautuvat esiin naaraan selkänahasta ja lähtevät uimaan ja etsimään ravintoa.

Nuolimyrkkysammakko

Värikkäät nuolimyrkkysammakot kuuluvat maailman myrkyllisimpiin eläimiin. Kirkkaat värit viestivät pedoille tämän suupalan myrkyllisyydestä. Nuolimyrkkysammakoita on yli 200 lajia ja ne elävät Keski- ja Etelä- Amerikassa. Nuolimyrkkysammakoiden myrkkyä on käytetty metsästykseen sivelemällä myrkkyä puhallusputken nuolen kärkeen.