Tänään
Sää
Web-kamera
Delfinaario-näytökset 15
Planetaario-näytökset 12, 14, 16
Akvaario 11.00 - 21.00
Näsinneula 11.00 - 23.30
Ravintola Näsinneula 11.00 - 23.30
Sara Hildénin taidemuseo klo 10-18

Katso kaikki aukioloajat

Akvaario

Akvaariossa ui kauneutta ja ihanaa kauheutta

Akvaariossa voit valita oman suosikkisi yli 200 kala- ja vesieläinlajista, jotka ovat kotoisin maailman eri kolkissa sijaitsevista meristä ja järvistä. Akvaariossa tutuiksi käyvät myös kotimaisten vesistöjen eväkkäät.

Miltä näyttää rausku? Mitä piraijat syövät? Akvaarion opastauluista löydät tietoa jokaisesta lajista ja vesieläinten elinympäristöistä.

Akvaarion lajivalikoima uusiutuu joka vuosi. Myös allasmaisemia uusitaan vuosittain. Silloinkin pääasia on, että akvaarion asukkaat saavat uida kullekin lajille mahdollisimman luonnonmukaisessa ympäristössä.

Akvaariossa ukkostaa

Akvaarion alemmasta kerroksesta löydät paludaarioaltaan mangrovevyöhykkeineen. Altaaseen on mahdollista luoda ukkosmyrsky. Esityksiä järjestetään 30 min. välein. Esitysten ajaksi Akvaarion alakerta pimennetään hetkellisesti. Trooppisessa altaassa majailee kuukaloja, arguskaloja, ampujakaloja, gurameja, tulieviä ja pallokaloja.

Akvaariossa mönkii ja matelee

Särkänniemen akvaarioon tuli kesäksi 2013 lisää matelijoita ja vuoden 2014 uutuus on isosuinen sarvisammakko. Matelijat ja sammakkoeläimet lisäävät Särkänniemen akvaarion monipuolisuutta ja tarjoavat uutta nähtävää mielenkiintoisten kalojen ja vesieläinten lisäksi.

Koristesarvisammakko

Pullukka sarvisammakko istuu ja odottaa että sopiva saalis erehtyy sen ulottuville. Sen suuhun voi päätyä hyönteisiä, sammakoita, liskoja ja jopa pieniä jyrsijöitä. Liike laukaisee sammakon saalistusvietin ja se haukkaa saaliin suureen suuhunsa ja nielee sen kokonaisena. Ruokkijan on syytä varoa sormiaan, koska sammakko ei erota niitä mehevästä madosta.

Sarvisammakot elävät soilla, kosteilla ruohomailla ja pienissä lammissa. Ne voivat kaivautua mutaan niin että vain silmät jäävät näkyviin. Sarvisammakot ovat yksineläjiä ja saattavat syödä myös lajitovereitaan. Pyöreän muotonsa ja suuren ruokahalunsa vuoksi sarvisammakko on saanut lempinimen pacman-sammakko.

Kuningaspyton 

Kauniinvärinen kuningaspyton elää luonnossa Afrikan keski- ja länsiosissa. Elinympäristönään se suosii savanneja ja ruohomaita. Kuningaspyton muistuttaa olemukseltaan suuria kuristajakäärmeitä. Se on tukevavartaloinen ja lyhythäntäinen. Kuningaspyton kasvaa yleensä 100-120 cm mittaiseksi. Painoa sille kertyy 1-3 kg, naaraat ovat painavampia.

Kuningaspyton on myrkytön käärme, joka tappaa saaliinsa kuristamalla. Luonnossa sen ravintoa ovat pikkujyrsijät, kuten afrikanniittyrotat, päästäiset ja hiiret. Kuningaspyton on hämäräaktiivinen ja lähtee saalistamaan auringon laskettua. Saaliin löytymisessä tärkeitä ovat käärmeen hyvä hajuaisti ja yläleuassa sijaitsevat lämpöaistimet.

Kuningaspytonia kutsutaan myös pallopytoniksi. Tämä nimi tulee käärmeen tavasta kiertyä tiukaksi palloksi suojautuakseen. Ollessaan uhattuna kuningaspyton työntää päänsä piiloon kerän keskelle. Luonteeltaan kuningaspytonit ovat rauhallisia ja hidasliikkeisiä. Pulleasta olemuksestaan huolimatta ne ovat taitavia kiipeilijöitä.

Jemeninkameleontti 

Kameleontit ovat tunnettuja kyvystään vaihtaa väriä. Jemeninkameleontti on pääväriltään vihreä. Toisin kuin yleensä ajatellaan, kameleontti ei vaihda väriä niinkään taustan, vaan mielialan ja lämpötilan mukaan. Jemeninkameleontilla on eri suuntiin liikkuvat silmät, jotka se voi kohdistaa useaan eri kohteeseen.

Jemeninkameleontit ovat kotoisin Jemenistä ja Saudi-Arabian lounaisosista. Ne viihtyvät kosteilla vuorenrinteillä ja rannikolla. Näkeepä niitä toisinaan hedelmäviljelmilläkin. Jemeninkameleontilla on kiipeilyyn soveltuvat varpaat ja tarttumahäntä. Enimmäkseen ne kiipeilevät puiden oksilla ja liikkuvat harvoin maalla.

Ravinnokseen kameleontti käyttää hyönteisiä, kuten sirkkoja, torakoita, perhosia ja toukkia. Aikuiset kameleontit syövät myös kasveja. Hyönteisen kameleontti pyydystää taitavasti tahmealla kielellään, jonka se sinkauttaa salamannopeasti suustaan. Kameleontin kieli voi olla jopa pidempi kuin itse lisko.

Merivuokko ja vuokkokala elävät symbioosissa

Kaksi merivesiakvaariota saa täysin uudet asukkaat. Toiseen luodaan palanen koralliriuttaa aitoine koralleineen ja värikkäine kaloineen. Koralliriutta kuhisee elämää. Mitä pilkistää kivenkolosta? Ehkä ravun sakset tai merisiilin piikit. Toisen uuden merialtaan asuttavat merivuokot, selkärangattomat pedot, joiden polttavien lonkeroiden lähelle ei kaloilla yleensä ole asiaa. Toisin on kuitenkin vuokkokalan laita, joka suojaavan limakerroksen turvin voi majailla merivuokon lonkeroiden suojissa. Tule tarkkailemaan tätä hämmästyttävää esimerkkiä luonnossa ilmenevästä eri lajien yhteistyöstä, jota kutsutaan symbioosiksi.

Tutustu vedenalaiseen maailmaan Ahdin Akatemiassa

Ahdin Akatemiassa voit sukeltaa veden alaisen maailman tiedon lähteille. Siellä löydät tietoa ja kuvia kaloista, matelijoista, selkärangattomista ja ekosysteemeistä.

Ahdin Akatemia toimii hyvin oppimateriaalina tai tietolähteenä muuten vain asiasta kiinnostuneille.

Tutustu Ahdin Akatemiaan