merkurius | venus | maa | mars | jupiter saturnus | uranus | neptunus | pluto Venus rakenne ja koostumus | ilmakehä | kuut

Massa (kg)	4.87 x 10^24
Halkaisija (km)	12 104
Keskitiheys (kg/m^3)	5250
Pakonopeus (m/sek)	10 400
Keskietäisyys Auringosta (AU / km)	0.723 / 108 200 000
Pyörähdysaika (vrk)	243.0
Kierrosaika (vrk)	224.7
Akselikallistuma (asteina)	178
Kiertoradan kaltevuus (asteina)	3.39
Kiertoradan eksentrisyys	0.007
Pinnan keskilämpötila asteina (K/C)	726 / 452
Visuaalinen geometrinen albedo (heijastavuus)	0.59
Pinnan korkein kohta	Maxwell Montes 17 km
Ilmakehän koostumus	hiilidioksidia, typpeä, vesihöyryä
Pinta-aineksen koostumus	basalttikivi ja muuntuneet kivilajit

Venus, rakkauden ja kauneuden jumalatar, on antanut nimensä planeetalle, joka loisti kirkkaimpana antiikin roomalaisille. Venus on Aurinkoa toiseksi lähinnä oleva planeetta. Kooltaan se on planeetoista kuudenneksi suurin. Venuksen kiertorata on hyvin lähellä ympyrää (eksentrisyysluku 0.007). Maa ja Venus oikeassa mittakaavassa toistensa suhteen. (© NASA) Ensimmäinen Venuksessa vieraillut avaruusalus oli Mariner 2 vuonna 1962. Sittemmin Venukseen on tehty parikymmentä tutkimuslentoa. Koska Venus on sisäplaneetta, sillä on Maasta katsottuna samantapaiset vaiheet kuin Kuulla (puoli- täysi- ym). Tämä Galileon havainto oli tärkeä todiste Kopernikuksen aurinkokeskeisen aurinkokunnan teorialle. Venuksen pyörähdysaika on pitempi kuin planeetan kierrosaika Auringon ympäri, eli Venuksen vuorokausi kestää kauemmin kuin Venuksen vuosi. Venuksen pyörimissuunta akselinsa ympäri, toisin kuin muilla planeetoilla (Uranusta ja Plutoa lukuunottamatta), on myötäpäivään. Venusta on joskus pidetty maapallon sisarplaneettana. Maalla ja Venuksella onkin joitakin yhtäläisyyksiä: ne ovat miltei samankokoisia (Venus hiukan pienempi) pinnassa vähän kraatereita - nuori pinta tiheys ja kemiallinen koostumus molemmilla samantapaiset Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että olosuhteet Venuksella eroavat hyvin paljon Maan olosuhteista.   Rakenne ja koostumus Kuva: © NASA Venuksen sisus on pitkälti Maan sisuksen kaltainen; sillä on noin 3000 kilometriä halkaisijaltaan oleva rautaydin, sulaa kiviainesta oleva vaippa ja paksu kivinen kuori. Venuksen pinnalla on laajoja tasanteita, mutta myös syviä painanteita ja kaksi ylänköä. Venuksen suurin vuori, Maxwell Montes, sijaitsee toisella näistä ylängöistä. Venuksella on myös runsaasti tuliperäistä toimintaa; osa Venuksen pinnasta on laavavirtojen peittämää, ja siellä täällä on myös mm. kilpitulivuoria. Venuksen korkein pinnanmuodostelma, Maxwell Montes. (© NASA) Venuksella on arvioiden mukaan ollut aikoinaan vettä, mutta kuumuuden ansiosta se on haihtunut pois. Venuksella ei ole lainkaan magneettikenttää, luultavasti sen hitaan pyörimisnopeuden takia. Venuksen pinnalla virtaavat kuumat laavavirrat. (QuickTime VR - Lisätietoa)   Ilmakehä Venuksen ilmakehä koostuu pääosin hiilidioksidista, ja lisäksi Venuksen ympärillä on monen kilometrin paksuisia rikkihappopilviä, jotka estävät näköyhteyden Venuksen pinnalle. Kaasukehä on hyvin tiheä: paine Venuksen pinnalla on 90 kertaa suurempi kuin Maan pinnalla. Tiivis kaasukehä aiheuttaa Venuksen pinnalle voimakkaan kasvihuoneilmiön, joka nostaa Venuksen pintalämpötilaa arviolta noin 400 asteella. Tämä selittää sen, miksi Venus on kuumempi kuin Merkurius, vaikka se sijaitsee Merkuriusta miltei kaksi kertaa kauempana Auringosta.   Kuut Venuksella ei ole kuita. Venus voidaan nähdä tähtitaivaalla paljain silmin. Se onkin taivaan kirkkain "tähti". merkurius | venus | maa | mars | jupiter saturnus | uranus | neptunus | pluto