merkurius | venus | maa | mars | jupiter
saturnus | uranus | neptunus | pluto

Jupiter

kuut | rakenne ja koostumus

Jupiter on aurinkokunnan suurin planeetta. Jupiteria peittää raitainen pilvikerros, joka on hyvä tuntomerkki pinnalla olevan punaisen pilkun lisäksi.
Jupiterin vuorokausi on aurinkokunnan planeetoista lyhyin, vajaa 10 tuntia. Vuosi Jupiterilla kestää kuitenkin miltei 12 Maan vuotta.

Jupiter sai nimensä roomalaisessa mytologiassa esiintyvän jumalten kuninkaan mukaan. Kreikkalaisessa tarustossa tämä taivaan ja jumalten kuningas sekä Olympusvuoren hallitsija tunnettiin Zeuksena. Aurinkokunnan suurimmalle planeetalle Jupiter onkin osuva nimi.

Maa ja Jupiter oikeassa mittakaavassa toistensa suhteen. (© NASA)

Jupiter on viides planeetta Auringosta, ja ensimmäinen suurista kaasuplaneetoista. Maan kokoon verrattuna Jupiter on tilavuudeltaan yli tuhat kertaa suurempi. Sen massa on suurempi kuin kaikkien muiden planeettojen massat yhteenlaskettuna. Kaasuplaneettana Jupiter ei enää paljon kykenisi kasvamaan, sillä painovoima alkaisi puristaa ainesta kasaan.

Jupiterilla on voimakas magneettikenttä, joka ulottuu yli 650 miljoonan kilometrin päähän planeetasta, Saturnuksen kiertoradankin ulkopuolelle. Jupiterin napa-alueilla onkin havaittu revontulenkaltaisia valonäytöksiä.

Jupiterin napa-alueilla esiintyy revontulia. (© NASA)

Jupiterilla on Saturnuksen renkaita muistuttavia, mutta paljon heikommin näkyviä renkaita ympärillään. Renkaita on kolme; Halo, Main ja Gossamer. Renkaat ovat hyvin paljon tummempia kuin Saturnuksen renkaat, ja ne koostuvat ilmeisesti mikroskooppisen pienistä pölyhiukkasista. Renkaat ovat syntyneet ilmeisesti Jupiterin lähimpien kuiden meteoriittipommituksen tuloksena.

Main, Jupiterin 7000 kilometriä leveä rengas. (© NASA)

Kuut

Jupiterin ympäriltä on löydetty aurinkokunnan planeetoista eniten kiertolaisia; v. 2006 mennessä on löytynyt jo peräti 63 kuuksi luokiteltavaa pikkukiertolaista.

Kuva: © NASA

Jupiterin tunnetuimpia kuita:

Metis, Adrastea, Amalthea, Thebe, Io, Europa, Ganymedes, Kallisto, Leda, Himalia Lysithea, Elara, Ananke, Carme, Pasiphae, Sinope.
Lisää Jupiterin kuita täällä

Näkymä Europan pinnalta. (QuickTime VR - Lisätietoa)

Jupiter on yötaivaan neljänneksi kirkkain taivaankappale (Auringon, Kuun ja Venuksen jälkeen). Myös sen neljä suurinta kuuta on mahdollista nähdä kiikarien avulla.

Rakenne ja koostumus

Toisin kuin kiviplaneetoilla, kaasuplaneetoilla ei ole kiinteää pintaa, vaan kaasun tiheys kasvaa keskustaa kohti mentäessä. Kaasuplaneettojen halkaisijaa ilmoitettaessa mittapisteinä pidetään alueita, joissa kaasun paine on 1 ilmakehä.

Koostumus

Tiedot Jupiterin sisäosista ovat hyvin epäsuoria; Ilmeisesti Jupiterilla on kivinen ydin, jonka massa on 10-15 kertainen Maan massaan verrattuna.

Jupiterin pinta on eriväristen pilvikerrosten vuoksi raidallinen. (© NASA)

Ydintä ympäröi noin 40 000 kilometrin paksuinen metallisen vedyn kerros. Vety ja metallit voivat muodostaa yhdisteitä vain erittäin korkeassa paineessa, yli 4 miljoonassa barissa. Jupiterin syvyyksissä vallitseekin tällainen paine, jolloin vetyatomit hajoavat protoneiksi ja yhdistyvät metallien kanssa muodostaen metallivetyä. Ytimessä lämpötila nousee noin 20 000 kelviniin painovoimakompression johdosta. Jupiterin kuumuudessa ja paineessa vetymetalli esiintyy nestemäisessä muodossa. Näin se toimii myös sähkönjohtimena ja täten magneettikentän lähteenä.

Uloimmassa kerroksessa on vetyä ja heliumia nestemäisessä ja kaasumaisessa muodossa. Kaasuina esiintyvät myös metaani, vesi ja hiilidioksidi, joita on pieniä määriä planeetan pintaosissa.

Jupiterin pilvet koostuvat ilmeisesti ammoniakkijäästä, ammoniumvetysulfidista sekä jään ja veden seoksesta. Pilvien väri vaihtelee kerroksittain; alimmat pilvet ovat sinisiä, korkeammalle noustessa pilvien väri vaihtuu ruskean, valkoisen ja punaisen sävyihin.

Pilvien värikkyys johtunee kaasujen ja alkuaineiden, mm. rikin välisistä kemiallisista reaktioista.

Jupiterin värikäs raidoitus johtuu Jupiterin pinnalla puhaltavista voimakkaista tuulista, jotka ovat syntyneet ilmeisesti Jupiterin kovan kuumuuden ansiosta. Tuulet levittävät Jupiterin värikkäitä pilviä nauhoiksi ja kaistaleiksi, ja tuovat paikoitellen esiin myös alempia pilvikerroksia.

Jupiterin korkeapaineen alue, suuri punainen pilkku, eli GRS. (© NASA)

Jupiterin pinnalla on näkyvissä suuri punainen pilkku (Great Red Spot, GRS). Tätä kooltaan noin kahta maapalloa vastaavaa laikkua kutsutaan myös Jupiterin silmäksi. GRS on mitä ilmeisimmin korkeapaineen alue, jonka pilvet kohoavat tavallista korkeammalle ja ovat täten myös kylmempiä. Tuulet tässä keskuksessa voivat nousta 360 kilometriin tunnissa.

Heinäkuussa 1994 törmäsi Shomaker Levy-niminen komeetta Jupiteriin, ja aiheutti upean valonäytelmän Jupiterin pinnalla. Lue lisää!