Rakenne ja koostumus | Ilmakehä | Kuut
| Massa (kg) | 4.87 x 10^24 |
| Halkaisija (km) | 12 104 |
| Keskimaarainen tiheys (kg/m^3) | 5250 |
| Pakonopeus (m/sek) | 10400 |
| Keskietäisyys Auringosta (AU / km) | 0.723 / 108 200 000 |
| Pyörimisnopeus (vrk) | 243.0 |
| Kierrosaika (vrk) | 224.7 |
| Akselikallistuma (asteina) | 178 |
| Kiertoradan kaltevuus (asteina) | 3.39 |
| Kiertoradan eksentrisyys | 0.007 |
| Pinnan keskilampotila (K) | 726 |
| Visuaalinen geometrinen albedo (heijastavuus) | 0.59 |
| Pinnan korkein kohta | Maxwell Montes 17 km |
| Ilmakehän koostumus | hiilidioksidia, typpea, vesihoyrya |
| Pinta-aines | basalttikivi ja muuntuneet kivilajit |
|
Venus, rakkauden ja kauneuden jumalatar, on antanut nimensä planeetalle, joka loisti kirkkaimpana antiikin roomalaisille. Venus on Aurinkoa toiseksi lähinnä oleva planeetta. Kooltaan se on planeetoista kuudenneksi suurin. Venuksen kiertorata on hyvin lähinnä ympyrää (eksentrisyysluku 0.007) Ensimmäinen Venuksessa vieraillut avaruusalus oli Mariner 2 vuonna 1962. Sittemmin Venukseen on tehty parikymmentä tutkimuslentoa. Koska venus on sisempi planeetta, sillä on Maasta katsottuna samantapaiset vaiheet kuin Kuulla (puoli- täysi ym). Tämä Galileon havainto oli tärkeä todiste Kopernikuksen aurinkokeskeisen aurinkokunnan teorialle. Venuksen pyörimisnopeus on siitä erikoinen, että se on lyhyempi kuin planeetan kierrosaika Auringon ympäri, eli Venuksen vuorokausi on Venuksen vuotta pidempi. Venuksen pyörimissuunta akselinsa ympäri, toisin kuin muilla planeetoilla (Uranusta ja Plutoa lukuunottamatta), on myötäpäivään. Venusta on joskus pidetty maapallon sisarplaneettana. Maalla ja Venuksella onkin joitakin yhtäläisyyksiä:
Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että olosuhteet Venuksella eroavat hyvin paljon Maan olosuhteista.
Venuksen sisus on pitkälti maan sisuksen kaltainen; sillä on noin 3000 kilometriä halkaisijaltaan oleva rautaydin, sulaa kiviainesta oleva vaippa ja paksu kivinen kuori. Venuksen pinnalla on laajoja tasanteita, mutta myös syviä painanteita ja kaksi ylänköä. Venuksen suurin vuori, Maxwell Montes, sijaitsee toisella näistä ylängöistä. Venuksella on myös runsaasti tuliperäistä toimintaa; osa Venuksen pinnasta on laavavirtojen peittämää, ja siellä täällä on myös mm. kilpitulivuoria. Venuksella on arvioiden mukaan ollut aikoinaan vettä, mutta kuumuuden ansiosta se on haihtunut pois. Venuksella ei ole lainkaan magneettikenttää, luultavasti sen hitaan pyörimisnopeuden takia.
Venuksen ilmakehä koostuu pääosin hiilidioksidista, ja lisäksi Venuksen ympärillä on monen kilometrin paksuisia rikkihappopilviä, jotka estävät näköyhteyden Venuksen pinnalle. Kaasukehä on hyvin tiheä: paine Venuksen pinnalla on 90 ilmakehää, eli sama paine joka vallitsee maapallon merissä 1000 metrin syvyydessä. Tiivis kaasukehä aiheuttaa Venuksen pinnalle voimakkaan kasvihuoneilmiön, joka nostaa Venuksen pintalämpötilaa arviolta noin 400 asteella. Tämä selittää sen, miksi Venus on kuumempi kuin Merkurius, vaikka se sijaitsee Merkuriusta miltei kaksi kertaa kauempana Auringosta.
Venuksella ei ole myöskään kuita. Venus voidaan nähdä tähtitaivaalla paljain silmin. Se onkin taivaan kirkkain "tähti". |