Rakenne ja koostumus | Kaasukehä | Renkaat | Kuut
| Massa (kg) | 8.68 x 10^25 |
| Halkaisija (km) | 51118 |
| Keskitiheys (kg/m^3) | 1290 |
| Pakonopeus (m/sek) | 21300 |
| Keskietäisyys Auringosta (AU / km) | 19.18 / 2 870 990 000 |
| Pyörimisnopeus (h) | 17.3 |
| Kierrosaika (h) | 84 |
| Akselikallistuma (asteina) | 97.9 |
| Kiertoradan kaltevuus (asteina) | 0.77 |
| Kiertoradan eksentrisyys | 0.047 |
| Keskilämpötila (K) | 59 |
| Visuaalinen geometrinen albedo (heijastavuus) | 0.56 |
| Ilmakehän koostumus | typpi, helium, metaani |
| Renkaat | kapeita, himmeitä renkaita 11 kappaletta |
| Kuut | 15 kpl |
|
Auringosta katsottuna seitsemäntenä planeettana aurinkokunnassa kiertää Uranus, joka lukeutuu jättiläismäisiin kaasuplaneettoihin. Uranus on planeetoista halkaisijaltaan kolmanneksi suurin. Uranus löydettiin vasta vuonna 1781, ja nimettiin antiikin kreikan mytologiassa esiintyvän taivaiden ylijumalan, Uranuksen, mukaan. Uranuksen erityinen ominaispiirre on, että se on kallistunut kyljelleen (akselikallistuma 97.9 astetta). Kallistuminen on ilmeisesti tapahtunut Uranuksen törmättyä suureen, lähes planeetan kokoiseen taivaankappaleeseen. Kallistuma ilmeisesti vaikuttaa Uranuksen magneettikentän muotoon; se on kiertynyt korkkiruuvimaisesti planeetan hännäksi. Tosin magneettikentän muotoon vaikuttavista tekijöistä on toinenkin teoria; planeetan sisäiset nestevirtaukset ovat saattaneet vaikuttaa magneettikentän omaperäiseen muotoon. Uranus kiertää Venuksen ja Pluton tavoin myötäpäivään akselinsa ympäri. Uranus voidaan nähdä tähtitaivaalla paljaalla silmällä hyvin selkeänä yönä. Kiikareilla Uranus on helppo havaita.
Sinivihreänhohtoinen Uranus koostuu pääasiassa kivi- ja jääaineksesta. 15% Uranuksesta on vetyä, heliumia on vain hyvin vähän ( vrt. Jupiteriin ja Saturnukseen, jotka ovat pääasiassa vetyä.) Kaksi ulointa kaasuplaneettaa, Uranus ja Neptunus, ovat koostumukseltaan sisempien kaasuplaneettojen kaltaisia, sillä erotuksella, että niiltä puuttuu nestemäisen metallitypen muodostama kerros. Uranuksella ei myöskään ole kiviydintä, vaan aines jakautuu tasaisemmin planeetan eri osiin. Uranus ei ole ulossäteilijä, toisin kuin muut kaasuplaneetat ( sen ulossäteilemä lämpömäärä ei ylitä Auringosta saamaansa lämpömäärää).
Uranuksen kaasukehä koostuu vedystä (83%), heliumista (15%) ja metaanista (2%). Planeetan sinivihreä väri johtuu siitä, että yläilmakehän metaani absorboi kaiken punaisella aallonpituudella olevan säteilyn, jolloin vain sinisen ja vihreän aallonpituudella olevat värit tulevat näkyviin.
Uranuksella on muiden kaasuplaneettojen tavoin renkaita ympärillään. Uranuksen renkaat ovat hyvin tummia, ja ne koostuvat monenkokoisesta aineksesta, pölystä usean metrin levyisiin kappaleisiin. Renkaita, joista useimmat ovat hyvin himmeitä, on tiedettävästi 11 kappaletta.
Uranuksella on 17 kuuta. Niistä viidelletoista on annettu nimet poikkeuksellisesti vanhaan kirjallisuuteen kuuluvien henkilöiden mukaan. Kaksi viimeisimmäksi löydettyä planeettaa (1997) ei ole vielä saanut omaa nimeä. Uranuksen kuut kiertävät planeettaa miltei ympyränmuotoisia ratoja pitkin päiväntasaajan tasossa.
|