Pluto - kaukaisin, pienin ja tuntemattomin planeetoista - sai nimensä roomalaisessa mytologiassa esiintyvän pimeän alamaailman hallitsijan, rikkauksien jumalan, mukaan.

Vaikka Plutoa on kautta aikojen pidetty planeettana muiden joukossa, on siitä oltu monta mieltä; joidenkin mielestä Pluto tulisi paremminkin luokitella suureksi asteroidiksi kuin planeetaksi. Toisten mielestä Pluto on Kuiperin vyöhykkeen suurimpia asteroideja. Planeetaksi Pluto onkin poikkeuksellisen pienikokoinen: se on jopa seitsemää planeettoja kiertävää kuuta pienempi!

Pluton kiertorata on hyvin eksentrinen. Tämän vuoksi se on aika ajoin lähempänä Aurinkoa kuin Neptunus; näin on ollut ja on esim. vuodesta 1979 aina vuoteen 1999 asti. Kiertorata on myös kallistunut ekliptikasta voimakkaasti (n. 17 astetta). Niinpä Neptunus ja Pluto eivät voi koskaan törmätä toisiinsa. Pluto pyörii akselinsa ympäri myötäpäivään, toisin kuin useimmat planeetoista.

Plutoa on vaikea nähdä tähtitaivaalla edes kaukoputken avulla. Kaukaisen planeetan löytäminen vaatii perehtymistä tähtikarttoihin ja taivaan tarkkailua useiden kuukausien ajan.

Rakenne ja koostumus

Pluton koostumusta ja rakennetta on ollut vaikea arvioida. Sen oletetaan kooostuvan noin 70-prosenttisesti kivestä. Loput 30 prosenttia on jäätynyttä vettä, jäätynyttä typpeä, metaania sekä hiilimonoksidia. Rakenteesta ei ole esitetty luotettavia arvioita.

Kaasukehä

Pluton kaasukehä koostunee pääasiassa typestä sekä pienistä määristä metaania ja hiilimonoksidia. Kaasukehä on hyvin ohut, ilmanpaine Pluton pinnalla on vain muutama mikrobaria. Kaasut ovat suurimman osan ajasta jäätyneenä, ja sulavat vain Pluton ollessa lähellä periheliä.

Kuut

Plutolla on havaittu vain yksi kuu, Charon. Jos kuun kokoa verrataan kiertämäänsä planeettaan, on Charon aurinkokunnan kuista suurin. Joidenkin mielestä Plutoa ja Charon ovat pikemminkin kaksoisplaneettoja kuin planeetta-kuu –pari.

Charonin alkuperästä on esitetty monenlaisia teorioita. Erään teorian mukaan Charon olisi syntynyt samalla tavalla kuin Maan Kuu; jättiläismäisen törmäyksen seurauksena planeetasta irronneesta aineksesta.

Plutosta ja sen kiertolaisesta ei tänä päivänä tiedetä paljoakaan. Tiedot perustuvat suurelti arvioihin ja lainalaisuuksiin sekä kaukaisiin avaruusteleskooppien lähettämiin kuviin. NASA suunnittelee lähettävänsä vuonna 2001 Plutoon suunnatun avaruusaluksen (ns. Pluto Express). Tuolloin toivottavasti voidaan valottaa pimeän ja kaukaisen planeetan arvoituksia nykyistä tarkemmin.