VÄRILISTA

Roomalaisessa jumaltarustossa Merkurius oli kaupankäynnin, matkustuksen ja varkaiden jumala. Planeetta Merkurius luultavasti sain nimensä juuri siksi, että se näyttää liikkuvan niin nopeasti kiertoradallaan Auringon ympäri.

Merkurius on Aurinkoa lähinnä sijaitseva planeetta. Kooltaan se on planeetoista toiseksi pienin.

Mariner 10 –niminen avaruusalus on käynyt lähellä Merkuriusta kolme kertaa vuosina 1973 ja 1974. Tällöin pinnasta noin 45% saatiin kartoitetuksi. Merkurius on valitettavasti liian lähellä Aurinkoa, jotta siitä saataisiin kuvia Hubble- avaruusteleskoopilla.

Merkurius kiertää akselinsa ympäri kolme kertaa, samalla kun kiertää kaksi kertaa Auringon ympäri. Niinpä Merkuriuksen kolme vuorokautta vastaa Merkuriuksen kahta vuotta.

Lämpötilojen vaihtelut Merkuriuksessa ovat aurinkokunnan kappaleista äärevimmät: 90 Kelvinistä 700 kelviniin.

Öisellä tähtitaivaalla Merkuriuksen voi yleensä nähdä kiikareiden avulla, tai jopa paljaalla silmällä.

Rakenne ja koostumus

Merkurius muistuttaa ulkomuodoltaan monella tapaa Kuuta: sen pintaa peittävät lukuisat kraaterit, ja pinta-aines on hyvin vanhaa, sillä laattaliikuntoja ei ole. Toisaalta, Merkuriuksen tiheys on Kuuta paljon suurempi. Se onkin aurinkokunnan kappaleista toiseksi tihein Maan jälkeen (Maan tiheys voimistuu painovoiman vaikutuksesta, muutoin Merkurius olisi tiheämpi).

Merkuriuksen kraattereiden peittämässä pinnassa on suuria kohoumia ja vajoamia. Yksi suurimmista altaista on Caloris, halkaisijaltaan 1300 kilometriä. Se luultavasti muodostui suuren törmäyksen yhteydessä aurinkokunnan alkuaikoina. Tuolloin ilmeisesti syntyi muodostelmia myös törmäyskohdan vastakkaiselle puolelle.

Kraattereiden kuopittaman pinnan lisäksi Merkuriuksella on myös aivan tasaisia alueita, jotka ovat ilmeisesti syntyneet tuliperäisen toiminnan tai hiukkaslaskeumien tuloksena.

Merkuriuksella on erittäin suuri rautaydin, halkaisijaltaan 1800-1900 kilometriä. Piivaippa ja -kuori on paksuudeltaan vain noin 500-600 kilometriä.

Tutkaluotaimen avulla on Merkuriuksen pohjoisnavalta, varjoisista kraattereiden onkaloista, löydetty todisteita vedestä jään muodossa. Tällainen havainto Merkuriuksen etäisyydellä Auringosta on hämmästyttänyt tiedemiehiä.

Merkuriuksella on heikko magneettikenttä, noin sadasosa maan magneettikentän voimakkuudesta.

Ilmakehä

Merkuriuksella on hyvin ohut ilmakehä, joka koostuu sen pinnalta aurinkotuulen vaikutuksesta irronneista atomeista, vedystä ja heliumista. Koska Merkurius on hyvin kuuma, nämä atomit karkaavat jatkuvasti avaruuteen. Niinpä Merkuriuksen ilmakehä uudistuu jatkuvasti, toisin kuin Maalla ja Venuksella, joiden ilmakehät ovat vakaita.

Kuut

Merkuriuksella ei ole kuita.

Merkuriuksesta on vielä kartoittamatta yli puolet. Paljastuuko vielä tutkimattomalta alueelta odottamattomia yllätyksiä? Vuodelle 1999 on suunniteltu kaksi uutta tutkimuslentoa; moniin kysymyksiin toivotaan tällöin löytyvän vastauksia.