|
teoria | synty | kvasaarit | vaellukset Mustaan aukkoon syöksyvä aines loistaa kvasaarina Aktiivisten galaksiytimien kirkkain muoto ovat kvasaarit, jotka säteilevät tuhatkertaisesti galakseja kirkkaammin, alueella, joka on vain noin yksi miljoonasosa isäntägalaksista. Kvasaarien kirkkaus vaihtelee voimakkaasti lyhyelläkin ajanjaksolla. Kvasaari lähettää myös erittäin voimakasta röntgensäteilyä, ja voi singota ympäristöönsä valtavia ainesuihkuja.
Mikä saa kvasaarit tuottamaan näin suunnattoman määrän säteilyenergiaa? Luonnollisimpana selityksenä on pidetty supermassiivisia mustia aukkoja. Supermassiiviseen mustaan aukkoon syöksyvä aine vapauttaa suuria määriä säteilyenergiaa, radioaalloista röntgensäteilyyn asti. Säteilyenergia syntyy, kun aukon ympärille muodostuu tähdistä, kaasusta ja pölystä koostuva, pyörivä kertymäkiekko, jonka nopeus lähentelee valonnopeutta kiekon sisäosissa. Röntgensäteily syntyy, kun aukkoon putoava aines kuumenee miljooniin asteisiin saavuttaessaan aukon tapahtumahorisontin. Kvasaarien ainesuihkut saavat selityksensä kertymäkiekossa tapahtuvista, paineenalaisista hiukkassuihkuista, jotka sinkoutuvat lähes valonnopeudella mustan aukon napojen suuntaan. Kvasaarivaihe on mustien aukkojen aktiivinen vaihe, passiivisiksi ne muuttuvat, kun sen ympäriltä aine vähenee niin pieneksi, että kvasaarin loiste sammuu.
|
