|
aurinkofaktoja | koko ja etäisyys | elinkaari Auringon kaasukehä Auringon kaasukehä jakautuu kapeaan värikehään eli kromosfääriin ja aurinkokunnan äärirajoille ulottuvaan, hyvin pienitiheyksiseen kruunuun eli koronaan. Paljaalla silmällä Aurinkoon katsoessamme emme näe Auringon kaasukehää, koska se on hyvin harvaa ainesta. Kromosfääri Fotosfäärin yläpuolella on kapea kromosfääriksi kutsuttu alue. Se on noin 2000 kilometrin paksuinen, harva kaasukerros, jonka voi havaita auringonpimennyksen aikana kapeana punaisena rinkinä Auringon ympärillä.
Kromosfäärissä kaasu on paljon harvempaa kuin fotosfäärissä, mutta silti lämpötila on hyvin paljon korkeampi kuin Auringon pinnalla, noin 100 000 K. Sitä, kuinka kromosfääri kuumenee niin voimakkaasti, ei vielä tänäkään päivänä ole kyetty selvittämään, vaan se on ollut Auringon tutkijoille suuri mysteeri.
Kromosfäärissä tapahtuu usein voimakkaita kaasupurkauksia, spikuloita, flareja ja protuberansseja, jotka repivät kromosfäärin repaleiseksi. Korona Korona on latinaa, ja tarkoittaa kruunua. Auringonpimennyksen aikana korona tuleekin selvästi näkyviin: se näyttää kruunulta, joka ympäröi Aurinkoa. Kaasun tiheys koronassa on erittäin alhainen, mutta se on vieläkin kuumempi kuin kromosfääri: lämpötila vaihtelee alueittain miljoonasta viiteen miljoonaan asteeseen. Sähkömagneettinen säteily on sitä lyhytaaltoisempaa, mitä kuumempi kappale sitä lähettää; niinpä korona säteilee hyvin lyhytaaltoista säteilyä, ns. pehmeitä röntgensäteitä. Kuuma kaasu laajenee Auringosta poispäin, kaikkien planeettojenkin kiertoratojen ulkopuolelle miljoonien kilometrien päähän, ja alkaa kulkea kaukana Auringosta aurinkotuuli-nimityksellä. Takaisin Auringon rakennekuvaan
|
