|
aurinkofaktoja | koko ja etäisyys | elinkaari rakenne ja toiminta | ilmiöt

Auringon kaasukehä
Auringon kaasukehä jakautuu
kapeaan värikehään eli kromosfääriin
ja aurinkokunnan äärirajoille ulottuvaan,
hyvin pienitiheyksiseen kruunuun eli koronaan.
Paljaalla silmällä Aurinkoon katsoessamme emme näe
Auringon kaasukehää, koska se on hyvin harvaa ainesta.
Kromosfääri
Fotosfäärin yläpuolella
on kapea kromosfääriksi kutsuttu alue. Se on noin 2000
kilometrin paksuinen, harva kaasukerros, jonka voi havaita auringonpimennyksen
aikana kapeana punaisena rinkinä Auringon ympärillä.

Kromosfäärissä
kaasu on paljon harvempaa kuin fotosfäärissä,
mutta silti lämpötila on hyvin paljon korkeampi kuin
Auringon pinnalla, noin 100 000 K. Sitä, kuinka
kromosfääri kuumenee niin voimakkaasti, ei vielä tänäkään päivänä ole kyetty selvittämään,
vaan se on ollut Auringon tutkijoille suuri mysteeri.

Kromosfäärissä
tapahtuu usein voimakkaita kaasupurkauksia, spikuloita, flareja ja protuberansseja,
jotka repivät kromosfäärin
repaleiseksi.
Korona
Korona on latinaa, ja tarkoittaa
kruunua. Auringonpimennyksen aikana korona tuleekin selvästi
näkyviin: se näyttää kruunulta, joka ympäröi
Aurinkoa.
Kaasun tiheys koronassa on erittäin
alhainen, mutta se on vieläkin kuumempi kuin kromosfääri:
lämpötila vaihtelee alueittain miljoonasta viiteen
miljoonaan asteeseen. Sähkömagneettinen säteily
on sitä lyhytaaltoisempaa, mitä kuumempi kappale sitä
lähettää; niinpä korona säteilee hyvin
lyhytaaltoista säteilyä, ns. pehmeitä röntgensäteitä.
Kuuma kaasu laajenee Auringosta
poispäin, kaikkien planeettojenkin kiertoratojen ulkopuolelle
miljoonien kilometrien päähän, ja alkaa kulkea
kaukana Auringosta aurinkotuuli-nimityksellä.
Takaisin Auringon rakennekuvaan

aurinkofaktoja | koko ja etäisyys | elinkaari rakenne ja toiminta | ilmiöt
|