|
![]() |
||||||||
| --
PÄÄOTSIKOT -- -- LUOKITTELU: VALAAT JA DELFIINIT -- VALAIDEN EVOLUUTIO -- -- HETULAVALAAT -- PULLONOKKADELFIINIT -- HYLKEET -- -- HAMMAS- & HETULAVALAIDEN ESITTELY -- UHKAT/SUOJELU/TUTKIMUS -- -- TEHTÄVÄT -- DELFIINIPELI -- |
|||||||||
| - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - | |||||||||
![]() |
|||||||||
| --
HYLKEET --
. Eväjalkaiset . Harmaahylje . Itämerennorppa . Kirjohylje . Saimaannorppa . Kirjohylkeen ---> Lajikuvaus,
Levinneisyys, Elintavat,
Ravinto, Lisääntyminen |
|||||||||
![]() |
|||||||||
|
--- KIRJOHYLJE (Phoca
vitulina) Kirjohylje on harmaahyljettä hieman pienempi; urokset ovat 150-180 cm pitkiä ja painavat 55-105 kiloa. Naaraat ovat 120-150 cm:n pituisia ja 48-87 kilon painoisia. Kuono on tylppä, ja erityistuntomerkkinä sen sierainaukot sijoittuvat kuonon etuosaan v-kirjaimen muotoisesti. Turkki on harmaanruskea, ja selkää täplittävät lajille tunnusomaisesti kirjavat täplät.
--- Levinneisyys, elinalueet ja kanta Kirjohylkeet ovat jakautuneet neljään alalajiin; Itä-Atlantin kirjohylje (Phoca vitulina vitulina), Länsi-Atlantin kirjohylje (Phoca vitulina concolor), Tyynenmeren kirjohylje (Phoca vitulina richardsi) ja Tyynenmerensaarten kirjohylje (Phoca vitulina stejnegeri). Itä-Atlantin kirjohylkeen kanta on yhteensä noin 50 0000 yksilöä, josta enintään 200 yksilöä asustaa Itämeressä. Kirjohylje onkin vesillämme harvinainen vierailija. Kirjohylkeet ruokailevat meressä mutta nousevat kivikkorannoille ja vuorovesirannoille lepäämään, synnyttämään ja imettämään poikasiaan. Ne voivat jättää lepopaikkansa useaksi vuorokaudeksi uidakseen avomerelle ravintoa hankkimaan.
Ne voivat sukeltaa jopa 50 metrin syvyyteen ja pysyä pinnan alla jopa 10 minuuttia. Nuoret hylkeet voivat vaeltaa jopa satoja kilometrejä, mutta vanhemmat hylkeet pysyttelevät suhteellisen lähellä lepopaikkojaan, tosin hienoista liikehdintää esiintyy vuodenaikojen mukaan.
Kirjohylkeet syövät kalaa, mm sillejä, ankeriaita, turskaa ja kampeloita. Myös katkaravut ja kalmarit maistuvat sille. Alueella, missä esiintyy paljon myös harmaahylkeitä, kilpailua ravinnosta voi syntyä. Kalastajat ja kirjohylkeet taistelevat myös samoista resursseista, ja tilanne on tässä suhteessa sama kuin harmaahylkeellä. Naarat tulevat sukukypsiksi noin kolmen vuoden iässä, urokset hieman myöhemmin. Poikasenkantoaika on noin 10,5- 11 kuukautta. Emo synnyttää yhden kuutin kesä-heinäkuussa. Synnytys tapahtuu normaalisti kivikkorannalle, mutta kirjohylje voi synnyttää myös vuorovesirannoille, sillä kuutti kykenee uimaan melko pian syntymänsä jälkeen. Erittäin energiapitoisen maidon ansiosta kuutti kasvaa ja vahvistuu nopeasti: sen paino kaksinkertaistuu 4-6 viikkoa kestävän imetysjakson aikana. Naaraiden hoitaessa poikasiaan urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta. Pian lisääntymisajan jälkeen kirjohylkeet vaihtavat karvansa, jolloin ne viihtyvät suurimman osan ajastaan rannalla.
|
|||||||||
|
|
|||||||||
|
| info | opettajalle
| FAQ eli kysytyimmät kysymykset | |
|||||||||