visat visat   -- PÄÄOTSIKOT --

-- LUOKITTELU: VALAAT JA DELFIINIT -- VALAIDEN EVOLUUTIO --
-- HETULAVALAAT -- PULLONOKKADELFIINIT -- HYLKEET --
-- HAMMAS- & HETULAVALAIDEN ESITTELY -- UHKAT/SUOJELU/TUTKIMUS --
-- TEHTÄVÄT -- DELFIINIPELI --
 
 
 
äänet  
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
 
-- HYLKEET--

. Eväjalkaiset . Harmaahylje . Itämerennorppa . Kirjohylje . Saimaannorppa .

Harmaahylkeen ---> Lajikuvaus, Levinneisyys, Elintavat, Ravinto, Lisääntyminen

 
videot  
 

 

--- HARMAAHYLJE (Halichoerus grypus)

 

Kuva: Urospuolinen harmaahylje
eli tutummin halli.

Urokset ja naaraat poikkeavat selvästi toisistaan ulkonäöltään; urokset ovat tummia ja vaalealaikkuisia, naaraat puolestaan vaaleita ja tummalaikkuisia. Urokset ovat 195-230 cm:n pituisia ja painavat keskimäärin 170-310 kg. Naaraat ovat 165-195 cm:n pituisia ja painavat n. 95-105 kg.

 

 

--- Levinneisyys, elinalueet ja kanta

Hallit ovat jakautuneet kolmeksi eri paikoissa esiintyväksi kannaksi: Länsi-Atlantin kanta elää Labradorin niemimaan, St. Lawrence-lahden ja Newfoundlandin sekä Nova Scotian alueella.

Itä-Atlantin kanta elää Islannin, Fär-Saarten Norjan ja Brittein saarten aluevesillä. Itämeren kanta koostuu Suomen- ja Pohjanlahden -, sekä varsinaisen Itämeren eteläisen rannikon hylkeistä.

Länsi-Atlantin harmaahylkeiden kanta on noin 30 000 yksilöä, Itäisellä Atlantilla elää noin 85-89 000 harmaahyljeyksilöä. Itämeren kannaksi on arvioitu noin 5 300 hyljettä.

--ylös-

Kuva: Naaraspuolinen harmaahylje.

--- Elintavat

Hallit nousevat lepäilemään rantakivikoille ja kallioille, erityisesti
keväällä karvanlähdön aikaan suurissa laumoissa. Tosin, ne eivät ole kovin sosiaalisia luonteeltaan, ja pitävätkin pienen välimatkan toisiinsa. Harmaahylje käyttää noin 65 % ajastaan ravinnon hakuun ja syömiseen meressä. Syksyisin hallit kerääntyvät vakioalueilleen lisääntymään.


--- Ravinto ja kilpailijat

Harmaahylkeet käyttävät ravinnokseen elinpaikastaan riippuen eri kalalajeja (turska, kampela, ankerias) ja äyriäisiä sekä mustekaloja.

Koska harmaahylkeelle kelpaa normaalisti se kalalaji, mitä on paikallisesti tarjolla, sen sanotaan olevan ruokailutavoiltaan ns. opportunisti.

Joillakin alueilla ravinnosta voi tulla kilpailua kirjohylkeen (Phoca vitulina) kanssa. Miekkavalaat saattavat satunnaisesti saalistaa Atlantin kantojen hylkeitä. Koska halli käyttää ravinnokseen samoja kalalajeja joita ihminen kalastaa kaupallisiin tarkoituksiin, kilpailevat halli ja ihminen samoista resursseista. Tällöin ei aina voi välttyä konflikteilta.

Kalastajien mukaan hallit voivat tyhjentää koko verkon kaloista, ja samalla rikkovat arvokkaat verkot käyttökelvottomiksi. Hallit voivat olla myös välittäjinä kalojen loisille. Osa halleista puolestaan jää kiinni verkkoon ja hukkuu, toiset joutuvat harmistuneiden kalastajien ampumiksi.

 

--- Lisääntyminen

Naaraat tulevat sukukypsiksi noin 4-7 vuoden iässä, urokset noin 10- vuotiaina. Halliemo kantaa poikastaan noin 11,5 kuukautta. Poikaset eli kuutit syntyvät syksyllä, emo synnyttää poikasen rannalle. Kuutti on syntyessään keskimäärin 15 kilon painoinen, noin metrin pituinen ja sitä peittää pehmeä, valkoinen karvapeite, joka lähtee pois noin kolmen viikon kuluttua syntymästä.


Poikaset kasvavat nopeaa vauhtia, sillä emon maito on hyvin energiapitoista (rasvaa 60 %). Kun rasva keräytyy kuutin ihonalaiskudokseen kylmältä suojelevaksi, eristäväksi kerrokseksi, lisääntyy poikasen paino noin 2 kilolla päivässä. Kuutti imee maitoa noin 18-21 päivää.

Lisääntymiskaudella myös urokset tulevat rannalle kosiomenoja varten. Yli 10 vuotiaat urokset kilpailevat asemastaan lisääntymisiässä olevien naaraiden joukossa. Joskus urokset taistelevat ankarastikin naaraiden suosiosta.

--ylös-


 

 

 

 
| info | opettajalle | FAQ eli kysytyimmät kysymykset |
| delfiiniasiantuntija | linkit | lähteet | tekijät & palaute|
| adoptiomiekkavalaat | ajankohtaista | in english | -------- | ETUSIVULLE |