--- Elinalueet

Meri on pullonokkadelfiinien valtakunta. Ne tulevat toimeen monenlaisissa merissä; aivan yhtä hyvin päiväntasaajan trooppisissa merissä kuin Norjan meren viileämmissäkin vesissä. Napa-alueiden kylmissä vesissä delfiinit eivät kuitenkaan viihdy.

Pullonokkadelfiineissä on erilaisia tyyppejä; osa niistä viihtyy mieluummin rannikon tuntumassa ja merenlahdissa, osa puolestaan viihtyy kaukana avomerellä. Rannikon tuntumassa viihtyvät delfiinit ovat kooltaan hiukan avomeren tovereitaan pienempiä. Jotkut pullonokkadelfiinit vaeltavat meressä ruokansa, kalojen, perässä pitkiäkin matkoja. Myös veden lämpötilan muutokset saavat jotkut delfiinit liikkumaan kylmemmiltä lämpimämmille alueille. Lämpimimmillä vesillä asustelevat pullonokat yleensä pysyttelevät tietyllä alueella, jonka sisällä ne liikkuvat päivittäin mm. ruokaa etsien.

Kuinka paljon pullonokkadelfiineitä on?
Pullonokkadelfiinien tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta tietyillä alueilla asustavien delfiinien määrä on arvioitu. Esimerkiksi Välimerellä niitä on noin 10 000 yksilöä. Pullonokkadelfiinit eivät ole vaarassa kuolla sukupuuttoon, mutta joillain alueilla delfiinit ovat huolestuttavasti vähentyneet mm.verkkokalastuksen vuoksi.

--ylös-

--- Ruumiinrakenne

Mestariuimari:

Pullonokkadelfiinin ruumiinrakenteessa on monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä mestariuimarin ja -sukeltajan. Se eroaa monella tavalla maalla elävistä nisäkässukulaisistaan. Toki sillä on samanlaisiakin rakenteita, tai ainakin jäänteitä niistä rakenteista, mitä maalla elävillä nisäkkäillä on.

Kuinka suuri pullonokkadelfiini on?
Aikuinen pullonokkadelfiini on 2-3 metriä pitkä ja painaa 140-300 kg. Urospuoliset delfiinit ovat naaraspuolisia hiukan isompia. Suurin tavattu pullonokka on ollut 650 kg:n painoinen ja 4,5 metrin pituinen.

Kuva: Keho on muodoltaan erittäin virtaviivainen; siinä ei ole rakenteita, jotka vaikeuttaisivat sen uintia.

--ylös-

--- Aistit

Näköaisti:
Delfiinin tärkeimmät aistit ovat näkö- ja kuuloaisti. Delfiinin suuret silmät sijaitsevat aivan suun pielien takana, pään molemmin puolin. Delfiinit näkevät hyvin sekä vedessä että pinnan yläpuolella, sekä kirkkaassa että hämärässä valaistuksessa. Luultavasti delfiinit pystyvät näkemään myös värejä.

Kuva: Nuoli osoittaa delfiinin korva-aukkoa.

Kuuloaisti:
Delfiinin korvat sijaitsevat silmien takana. Delfiineillä ei ole korvalehtiä, näkyvissä ovat vain pienet korva-aukot. Delfiinin kuuloaisti on hyvin tarkka. Se pystyy kuulemaan miltei kymmenen kertaa korkeampia ääniä kuin ihminen. Ääni, joka kulkee ilmassa ja vedessä näkymättöminä ääniaaltoina, kulkeutuu delfiinin korviin aivan eri tavalla kuin ihmisillä. Delfiini nimittäin ottaa äänen vastaan alaleukansa kautta, josta ääni kulkeutuu delfiinin korvaan. Delfiini pystyy tarkasti myös paikantamaan veden alla, mistä suunnasta ääni tulee.

Tuntoaisti:
Delfiinin tuntoaisti on herkkä; se tuntee ihollaan jopa höyhenen kosketuksen. Herkimpiä ihoalueita ovat suun pielet, sierainaukon ympärys ja silmien ympärys. Vartalon iho ei ole kovin herkkä kosketukselle.

Makuaisti:
Delfiinillä on kielessään makunystyröitä kuten ihmisilläkin. Siksi uskotaankin, että delfiinillä on makuaisti. Delfiineilläkin on mieliruokia; joku pitää enemmän makrillista, joku sillistä.

Hajuaisti:
Delfiineillä ei ole hajuaistia, kuten ei ole muillakaan valailla.

--ylös-

--- Ravinto

Mitä delfiinit syövät?
Delfiinit syövät pääasiassa kaloja, kuten makrillia, silliä ja turskaa, sekä lisäksi pieniä mustekaloja ja katkarapuja. Koska delfiinit käyttävät ravinnokseen muita eläimiä, niitä sanotaan pedoiksi. Niinpä ihminenkin on peto. Särkänniemen delfiineiden ruokalistalla on monenmoisia meren herkkuja, kuten makrillia, kilohailia, silliä, villakuoretta, turskaa ja pieniä mustekaloja eli kalmareita.

Miten paljon delfiinit syövät?
Aikuinen delfiini syö päivässä useita kiloja kalaa. Mitä isompi delfiini on, sitä suuremman määrän ravintoa se tarvitsee. Esimerkiksi 250 kg painava delfiini syö noin 10-12 kiloa kalaa päivässä.

Delfiinien 'pöytätavat':
Delfiinit eivät pureskele ruokaansa, vaan nielaisevat saaliin kokonaisena pää edeltä, jotta kalan piikit ja evät eivät juuttuisi delfiinin kurkkuun. Delfiinit käyttävät saaliin paikantamiseen hienoa kaikuluotaintaan.

Delfiinit saalistavat ravintoansa yleensä suurella joukolla. Kun saaliit, esim. iso kalaparvi on löydetty, saartavat delfiinit parven joka puolelta tiukaksi kalapalloksi, pakottavat kalapallon pinnalle ja yksitellen käyvät hakemassa parvesta omansa. Kalaparvi voidaan myös joukolla ajaa matalikolle, jossa kaloilla on vähemmän liikkumatilaa ja näin saalis on helpompi saada kiinni. Usein delfiineitä nähdään uimassa kalastusalusten vanavedessä, missä ne odottelevat kalastajien heittelemiä makupaloja.

Juovatko delfiinit?
Vaikka delfiini elääkin koko elämänsä vedessä, sille saattaa tulla pulaa vedestä. Merivesi on hyvin suolaista, eikä se sovellu juotavaksi, sillä liika suola rasittaa elimistöä. Niinpä delfiinit eivät juo merivettä laisinkaan. Koska delfiinit, niin kuin kaikki muutkin eläimet, tarvitsevat kuitenkin nestettä elintoimintoihinsa, on sitä saatava jostain. Delfiinit saavat tarvitsemansa nesteen ravintonsa mukana kaloista ja muista meren herkuista.

--ylös-

--- Käyttäytyminen

Delfiinin elämä pinnan alla:
Merellä liikkuessa voi veneen keulassa tai perässä nähdävauhdikkaasti hyppivän delfiinilauman. Pinnalle delfiineistä näkyy vain selkäevän vilaus, ja taas ne katoavat meren syleilyyn.

Minkälainen elämä mahtaa näillä veijareilla pinnan alla olla? Minkälainen perhe niillä on ja minkälaisia ystäviä niillä on? Minkälaisia puuhia kuuluu delfiinin päivään? Miten delfiini ilmaisee tunteitaan? Leikkivätkö delfiinit? Miten ihminen pystyy tutkimaan delfiineitä veden alla? Lue lisää, niin löydät vastauksen!

Onko delfiineillä perhettä ja ystäviä?
Pullonokkadelfiinit viihtyvät 2-15 yksilön ryhmissä. Joissakin ryhmissä on pelkästään emoja ja niiden pieniä poikasia, joissain ryhmissä pelkkiä nuoria delfiineitä tai urospuolisia delfiineitä. Niinpä ryhmän jäsenet eivät välttämättä ole laisinkaan sukua toisilleen. Ryhmän jäsenet tunnistavat toisensa ja ystävystyvätkin keskenään, esimerkiksi nuoret urokset pitävät toisilleen seuraa kisaillen ja leikkien. Joskus monta pikkuryhmää saattaa liittyä yhteen esimerkiksi kalaa saalistaessaan; tällöin ne yhdessä muodostavat delfiinilauman.

--ylös-

--- Lisääntyminen ja poikasenhoito

Imettääkö delfiini?
Delfiinit, aivan kuten muutkin nisäkkäät, synnyttävät poikasensa ns. elävinä. Poikaset, vaikka tulevatkin maailmaan valmiina yksilöinä, ovat alussa varsin avuttomia, ja riippuvaisia emostaan. Emo imettää poikastaan, ohjaa sen kulkua ja suojelee ja varjelee sitä ulkopuolisilta vaaroilta.

Minkä ikäisinä delfiinit voivat saada poikasia?
Naaraspuoliset delfiinit voivat saada poikasen noin 5-12 vuoden iässä. Urokset tulevat sukukypsiksi noin 10-12 vuoden iässä.

Miten delfiinit lisääntyvät?
Delfiinit voivat lisääntyä mihin vuodenaikaan tahansa. Kuitenkin on havaittu, että innokkaimpia delfiinit ovat lisääntymään silloin, kun valoisaa aikaa on eniten vuorokaudessa. Valo tekee delfiinit, kuten monet muutkin eläimet, aktiivisemmiksi kaikin puolin. Delfiinit kosiskelevat toisiaan elein, asennoin ja kosketteluin. Yleensä naaras aloittaa kosiskelun. Uros voi paritella monen naaraan kanssa, joten niiden sanotaan olevan moniavioisia.

--ylös-

--- Kommunikointitavat ja kaikuluotausjärjestelmä

Ääni on viesti:
Merenpinnan alapuolella on vilkas äänimaailma. Valaat ja delfiinit sekä monet muut merieläimet ääntelevät ahkerasti, vaikka me emme sitä pinnan yläpuolella kuulekaan.

Kuva: Delfiinien jutusteluhetki.

Itseasiassa meressä onkin viisainta viestittää toisille äänen avulla, sillä meren syvyyksissä on usein niin pimeää, että yhteydenpito muutoin olisi varsin vaikeaa. Toki delfiinit ilmaisevat itseään muille lajitovereille myös erilaisilla asennoilla, hypyillä, pyrstön läimäytyksillä ym., mutta parhaiten viesti menee perille ääntelyn avulla.

Miten delfiinit ääntelevät?
Delfiinit "keskustelevat" keskenään monenlaisten vihellysten avulla. Naksahteluääniä ne puolestaan käyttävät suunnistamiseen ja kohteiden paikantamiseen.

--ylös-

--- Delfiinit osana meriekosysteemiä

Miten meret ja järvet eroavat toisistaan?
Meret ovat laajoja vesialueita, joiden vesi on suolaista. Valtameret ovat tuhansien neliökilometrien laajuisia. Niitä ovat mm. Tyyni Valtameri, Intian valtameri ja Atlantti. Pienempiä meriä on mantereiden edustoilla, ja ns. sisämeriä mantereiden keskellä.

Merien suolaisuus vaihtelee; valtameressä suolaisuus voi olla hyvin korkea, jopa 3.5 %, eli 35 grammaa litrassa. Mutta joissakin merissä suolainen ja makea vesi ovat sekoittuneet niin, että suolaisuus on hyvin alhainen. Esim. Itämeri on tällainen meri. Siinä on suolaa alle 1.3 %. Järvet ovat normaalisti paljon meriä pienempiä, ja ne ovat aina mantereiden keskellä. Niiden vedessä ei ole suolaa havaittavia määriä, joten niitä sanotaan makeiksi vesiksi.

--- Delfiinien elinikä

Kuva: delfiinin hammas

Kuinka pitkäikäisiä delfiinit ovat?
Normaalisti delfiinit elävät noin 20 - 25-vuotiaiksi,
mutta paljon vanhempiakin on tavattu. Tällä hetkellä vanhin tavattu delfiini on ollut 48-vuotias. Delfiinit delfinaariossa ovat tutkimusten mukaan vähintään yhtä pitkäikäisiä kuin veljensä meressäkin. Tälläkin hetkellä delfinaarioissa on paljon 20-30 vuotiaita, ja yhä enemmän yli 40 vuotiaita delfiinejä. Vanhin delfinaariossa asuva delfiini saavuttaa lähiaikoina 48 vuoden iän.

Mistä tietää, kuinka vanhadelfiini on?
Jos delfiinin syntymäaikaa ei tiedetä, sen ikä voidaan arvioida sen koon perusteella. Tarkempi keino on tutkia delfiinin hampaan rakennetta: hampaaseen kasvaa iän myötä kerrostumia, joita laskemalla saadaan melko tarkka arvio delfiinin iästä.

--ylös-

--- Ovatko delfiinit älykkäitä?

Delfiinit ovat erittäin hyviä oppimaan ja muistamaan asioita, ja tuntuvat jopa ymmärtävän viittomakielellä viitottuja lyhyitä lauseita. Niillä on myös ruumiinkokoonsa nähden isokokoiset aivot. Siksi niitä on kautta aikojen pidetty älykkäinä eläiminä. Älykkyys on pohjimmiltaan sitä, kuinka tietty eläin kykenee tulemaan toimeen omassa elinympäristössään ja selviytymään jokapäiväisessä elämässään. Älykkyyden mittaaminen on hyvin vaikea tehtävä, sillä kaikki eläimet käyttävät aivojaan oman elinympäristönsä ja oman hengissä säilymisen kannalta sopivalla tavalla, josta ulkopuolinen ei välttämättä edes voi olla tietoinen.

Ihminen ei voi laittaa eläimiä älykkyysjärjestykseen; ei ole järkevää verrata esim. delfiiniä ja ihmistä tai delfiiniä ja simpanssia keskenään, sillä ne elävät aivan erilaisissa ympäristöissä, ja ovat varmasti toisiaan älykkäämpiä omissa elinympäristöissään. Eläimen älykkyyttä ei siis voi määritellä ihmisen mittareiden mukaan. Monesti ihmiset kuitenkin tekevät tahattomasti virheen tulkitessaan eläimen käyttäytymistä pelkästään ihmisen maailman näkökulmasta katsottuna; he liittävät käyttäytymiseen inhimillisiä piirteitä, jotka ovat eläinten maailmassa tuntemattomia.

--ylös-

--- Miksi delfiineitä koulutetaan?

Delfiinien koulutus on tärkeää niiden hoidon kannalta. Delfiineille opetetaan monia asioita, jotka helpottavat niiden tutkimista ja hoitoa, ne esimerkiksi oppivat ojentamaan pyrstönsä verikoetta varten tai puhaltamaan viljelymaljalle hengitysnäytettä varten.

Koulutettuja delfiineitä käytetään myös tutkimuksessa. Niiden avulla on delfiineistä saatu tarkkaa tietoa sellaisistakin asioista, joita ei muuten olisi voinut edes tutkia. Toki delfinaariossa tehdään sellaistakin tutkimusta, missä ei delfiinien koulutusta tarvita, onhan delfiinien käyttäytyminen paljon muutakin kuin opetettua. Näin saadaan arvokasta tietoa mm. delfiinien poikasenhoidosta ja muusta lajinomaisesta käyttäytymisestä.

Delfinaariossa käydessäsi sinua varmaankin kiinnostavat hienot delfiiniesitykset ja delfiinien upea ulkomuoto. Mutta samalla myös tietosi noista mahtavista eläimistä lisääntyy. Lähtiessäsi tiedät varmasti paljon enemmän delfiineistä, niiden elämästä ja myös ympäristöstä, jossa ne elävät.

Sinua varmasti myös kiinnostaa, kuinka delfiiniystävämme meressä voivat. Kun kuulet, että elämä ei meressä olekaan täysin huoletonta, vaan delfiinien henkeä uhkaavat monet meidän ihmisen aiheuttamat ongelmat, huomaat, että olemme kaikki yhdessä vastuussa niistä ja kaikista muistakin elävistä, joiden elämä ihmisen toiminnan vaikutuksesta vaarantuu.

Ymmärrät, että vain me ihmiset voimme tehdä asialle jotain; ainoastaan merta suojelemalla ja estämällä julmuudet joita sadat tuhannet delfiinit joutuvat maailman merissä kokemaan, voimme säilyttää nuo merten leikkisät veijarit tulevaisuudessakin seuranamme.

---Delfiinit delfinaariossa

Taustaa

Vielä vuosikymmeniä sitten delfiineitä yleisesti pidettiin suurina hain kaltaisina kaloina. Tiedemiehetkään eivät niistä tienneet paljon muuta, kuin että ne olivat laumassa eläviä merinisäkkäitä. Delfiinien salaisuudet pysyivät tiukasti pinnan alapuolella.

--ylös-