Särkänniemen historia

Halkovuorten takaa huvittelukeskukseksi

Särkänniemi oli alkujaan viereisen Onkiniemen kyljessä ollut Särkänsaari, joka täytemaan avulla liitettiin niemeksi kiinni rantaan. Vesiliikenteen keskuksena toimineeseen Mustanlahden satamaan tuotiin tonneittain tukkeja, halkoja ja rakennuskiviä eri puolilta Näsijärveä aina 1960-luvulle asti. Kiveä louhittiin myös niemen kalliosta.

Särkänniemen alueella on toiminut 1800-luvulla myös kolme oluttehdasta sekä jäävarasto. Vuosisadanvaihteessa huvipuiston kohdalla tuprusi höyryllä toimiva sahalaitos. Nykyinen parkkialue oli täytetty mahtavilla halkovuorilla. Huvittelua on ollut Särkänniemessä kautta aikain. Ennen hurveleita tarjosivat kalliot mainiot, mutta vaaralliset puitteet mäenlaskulle, jota harrastettiin pulkilla, suksilla ja pahvinpaloilla.

Kaikki alkoi leijonista

1960-luvun alussa sai kaupunginjohtaja Erkki Lindfors matkallaan Tampereen ystävyyskaupunkiin, Puolan Lodziin, lahjaksi kaksi leijonanpentua. Vaikka lahja oli mieluisa, se oli myös hankala. Eihän Tampereella ollut omaa eläintarhaakaan. Perustettiin eläintarhatoimikunta miettimään yleisöäänestyksellä Tamiksi ja Pereksi ristittyjen leijonien tulevaa kotipaikkaa. Ne päätyivät kuitenkin muutamaksi vuodeksi vuokralaisiksi Helsingin Korkeasaareen. Eläintarhan sijaintipaikaksi päädyttiin esittämään Särkänniemeä. Väliaikainen eläintarha perustettiin 1964 nykyisen Yliopistonkadun varrelle, vanhan teurastamon tiloihin. Se jouduttiin kuitenkin lakkauttamaan 1972 kiristyneen eläinsuojelulain myötä.

Akvaarion rakentamisesta Särkänniemeen saadaan kiittää erityisesti kaupunginjohtaja Sampo Tonia sekä apulaiskaupunginjohtaja Oiva Kaivolaa. Nämä kaksi innokasta kalamiestä halusivat akvaarion lähelle kalojen omaa elementtiä, vettä, ja tulivat keksineeksi Särkänniemen hyväksi sijoituspaikaksi. Lauri Santamäki sai puolestaan idean Planetaarion rakentamiseen Daytonin matkallaan Ohiossa. Akvaario ja Pohjoismaiden ensimmäinen Planetaario aukesivat 1969.

Kalliolle, kukkulalle rakennan minä näkötornin

Erkki Lindfors sai idean näkötornin rakentamiseen Puijon pyörivässä näkötorniravintolassa. Pyynikin näkötornin ympärillä olevat männyt olivat kasvaneet jo niin pitkiksi, että haittasivat maisemanihailua. Tornin korotustyö olisi käynyt liian kalliiksi, joten uuden rakentamista alettiin pohtia ahkerasti. Sunnuntaikävelyllä Särkänniemessä ollut Martti Helin keksi lopulta Kortelahden kallion oivaksi tornin sijoituspaikaksi. Näsinneulan muoto mukailtiin Seattlen Avaruusneulasta. Lopullinen korkeus päätettiin helikopterin kyydissä. Näkötornitoimikunnan edustajat nousivat kopterilla yläilmoihin ja tähystivät, miltä korkeudelta Tampere aukeaisi riittävän hyvin. Kun korkeusmittari kipusi 110 metriin, ravintolan paikka oli löydetty. Lopulliseksi ravintolan korkeudeksi muodostui kuitenkin 124 metriä. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 1970 ja avajaisia vietettiin vappuna 1971.

Ajatus huvipuistosta syntyi vuonna 1959, silloisen Linnanmäen johtajan, Bo Ekelundin, Tampereen kaupunginhallitukselle tekemästä ehdotuksesta. Sopiva paikkakin oli löydetty Ratinanniemestä, jossa kiertävät tivolit olivat pitäneet vierailuillaan majaansa. Vanhan urheilukentän tilalle noussut stadion kuitenkin leikkasi tilaa niin paljon, että huvipuiston sijaintia alettiin pohtia uudelleen. Kriittisiä kommentteja metelistä oli kuulunut myös Ratinanvuolteen vastarannalta.

Kauan vireillä ollut haave näki päivänvalon Särkänniemessä 1975 alueen muiden kohteiden menestymisen myötä. Suosio oli taattu. Jo ensimmäisen viikon aikana Calypsoon, Troikkaan, Mini Avioliin ja muihin laitteisiin tutustui runsaat 30.000 kävijää.

Ajatus Delfinaariosta oli syntynyt samalla Amerikan matkalla kuin idea planetaariosta vuonna 1962. Maailman pohjoisin Delfinaario vastaanotti Meksikonlahdelta tulevat pullonokkavieraat asukeikseen vuonna 1985. Niki, Näsi, Veera, Delfi ja Joona jälkeläisineen ovat olleet siitä lähtien yksi Särkänniemen suurimmista yleisösuosikeista.

Vanhan Näsijärven panimon yläpuolelle rakennettiin vuonna 1978 Särkänniemen kokonaisuutta täydentämä Sara Hildénin taidemuseo. Tämä modernin taiteen arvostettu museo syntyi yksityisen taiteenkerääjän ja mesenaatin, Sara Hildénin, lahjoitettua säätiönsä hallinnoimat taideteokset kaupungin rakentamaan museoon.

Kaikki yhden aidan taakse

Yli vuosikymmenen kestänyt suunnittelutyö Särkänniemen alueen kohteiden ja palveluiden yhdistämiseksi yhtenäisen aidan sisälle, yhden sisäänkäynnin taakse, toteutui vuonna 2001. Delfinaarion kulmalle rakennettu uusi sisäänkäynti uusine lipunmyyntijärjestelyineen, kulkureittien uusiminen, pelitalon ja suuren rantaravintolan rakentaminen sekä pitkäaikaisen haaveen, Tornado-vuoristoradan pystytys Näsinneulan viereen, tekivät yhtenäisestä Särkänniemi Elämyspuistosta totta. Alueen uudistamiseen käytettiin muutaman vuoden aikana yli 100 mmk.

Kehitystyö jatkuu myös tulevina vuosina kaikilla osa-alueilla, esimerkkeinä Delfinaarion laajennusremontti sekä huvilaiteuudistukset.

Lähde: Matti Wacklin: Halkovuorten takaa huvittelukeskukseksi, 1999. Kustantaja Tampereen Särkänniemi Oy