Huvin vuoksi Särkänniemestä!

Blogi täynnä tarinoita Elämyspuistosta

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesätyöntekijä

1.8.2014

Isoveljet valvovat Särkänniemessäkin

Särkänniemen järjestyksenvalvontaa, asiakasopastusta ja toimintaa poikkeustilanteissa hallinnoidaan puiston sisällä Valvomosta käsin. Tämänpäiväisessä blogikirjoituksessa tutustumme puiston toimintaan Valvomossa ja järjestyksenvalvojina työskentelevien kesätyöntekijöiden näkökulmasta.

 Järjestyksenvalvojat toivottavat asiakkaat tervetulleeksi ja valvovat järjestystä alueella.

”Prrrrrrrrrrrrrr!” Herätyskello soi vaativasti. Unelias valvomolainen hieroo silmiään ja katsoo kellotaulua. Herätyskello on vanha ja analoginen, valvomolainen ei edes muista milloin tai mistä on sen saanut. Paristot siihen pitäisi vaihtaa, ettei käy hassusti. Kello näyttää varttia yli viisi. Verhojen raosta näkyy auringonnousun kajo. Päivä on alkamassa.

Valvomolainen hilaa itsensä ylös sängystä ja taapertaa vessaan pesemään hampaitaan. Parranajo on viime päivinä unohtunut, eikä tämäkään ole se aamu, kun partahöylä valvomolaisen ihoa kutittelisi. Hammastahnan piparminttuinen maku vielä suussaan avaa valvomolainen tietokoneen katsellakseen kissavideoita – tv:n lastenohjelmat kun alkavat vasta seitsemän aikoihin. Aamupalaa mutustaessaan valvomolainen tarkistaa vielä linja-autoaikataulut, ettei myöhästyisi töistä. Huvipuistossa ei ole huollon, siivoojien ja puutarhatyöntekijöiden lisäksi vielä ketään, joten ajoissa olisi oltava.

Bussissa istuessaan valvomolainen nukahtaa. Matka kotoa töihin kestää puolisen tuntia, joten siinä on hyvää aikaa korjata hieman lyhyeksi jääneitä yöunia. Pysäkillä pois jäädessään odottaa valvomolaista kaunis auringonnousu Mustalahden yllä. Peilityyni järvi heijastaa puolipilviseltä taivaalta valon suoraan valvomolaisen silmiin. Onneksi tuli aurinkolasit mukaan.

 Valvomosta tarkkaillaan puiston tapahtumia.

Valvomolainen astuu sisään toimistoonsa. Valojen sytyttyä paljastuu yön jäljiltä tunkkainen ja kuuma koppi, josta valvomolainen tekee kotinsa seuraaviksi tunneiksi. Edessään valvomolaisella on nyt kuusi näyttöä, jotka hän vuoronperään avaa, ja alkaa seurailla niistä puiston toimintaa kulunvalvontajärjestelmän ja turvakameroiden avulla. Kaikki on rauhallista. Myös liikenteenopastus tarvitsee aloittaa ja radiopuhelimet laittaa päälle. Vielä voisi tarkistaa, onko työpuhelimessa virtaa. Onhan siinä.

Ensimmäiset tunnit valvomolainen kuluttaa vastaillen asiakkaiden palautteisiin. Niitä riittää. Hyvä, että ihmisillä on sanottavaa. Noin tunti ennen huvipuiston aukeamista ensimmäiset järjestyksenvalvojat tulevat töihin. Hyvin on kuulemma nukuttu ja urheilullisesti tultu polkupyörällä töihin. Mainiota. Tuosta vielä radiopuhelimet, olkaa hyvät. Vielä vajaan tunnin ajaksi valvomolainen syventyy puiston sisäiseen viestintään sekä päivän uutisiin, kunnes loputkin järjestyksenvalvojat saapuvat töihin. Ajallaan. Mainiota.

Parkissa käy tohina. Lahden viereinen parkkialue on jo täynnä avauskuulutuksen kajahtaessa, ja asiakkaita ohjataan ylemmälle pysäköintialueelle. Sää on mitä mainioin. Ei kestä kauaa, että asiakkaita aletaan ohjata P-Hämppiin. Huvipuiston alueella on rauhallista. Muutama lapsistaan eksynyt vanhempi kuulutetaan Valvomon viereiselle ensiapupisteelle. Se on helppo kohtauspaikka, jokainen on tähän asti sinne löytänyt, eikä tämä päivä ole poikkeus. Iloisia jälleennäkemisiä, suuria ja vähän pienempiäkin tunteita on ilmassa, kun lapsi löytää kadonneen isänsä tai äitinsä – joskus jopa molemmat. Radiopuhelimesta kuuluu Tyrskyllä olevan löytötavaraa. Alakentällä kiertelevät järjestyksenvalvojat käyvät poimimassa sen talteen ja vievät Pelitorin lipunmyyntiin. Toivotaan, että tässäkin tapauksessa omistaja löytyy.

 Valvomo tekee yhteistyötä puiston muiden toimintojen kanssa.
Kuvassa valvomolainen Valtteri ja ajolaitevastaava Hanna.

 

Työpuhelin soi. Toimistoilta soitetaan, että järjestyksenvalvojat voisivat toimittaa pari laatikkoa suomenkielisiä Huvittelijan oppaita Näsinneulan aulainfoon. Myös yksi laatikko venäjänkielisiä olisi kiva. Ei kai siinä, pistetään miehet ja naiset töihin. Yksi kutsu radiopuhelimeen riittää, tehtävä hoituu rutiininomaisesti. Kyllä nuo hommansa osaavat.

Kello lähenee puolta yhtä ja iltavuoron valvomolainen astuu jo viilenneeseen toimistoon sisään. Puhutaan aamun tapahtumista. Eipä niitä kauheasti ole. Iltavuorolainen heittää eväänsä jääkaappiin ja sanoo käyvänsä vielä vessassa ennen vuoronsa alkua. Ensiavun oven takaa kuuluu lapsen itkua, mutta se rauhoittuu vähitellen. Mikki Hiiri -laastari taisi tehdä tehtävänsä.

Iltavuoron valvomolainen tulee takaisin ja aamuvuorolainen nousee tuolistaan päästääkseen kollegansa puikkoihin. P-Hämppiin käännytys alkaa, ja iltavuorolainen muuttaa parkkiopasteet osoittamaan lähiparkkipaikkojen olevan täynnä. Molemmat valvomolaiset jäävät hetkeksi seuraamaan parkin tilannetta. Autojono liikkuu hitaasti mutta varmasti. Jokaisen autokunnan opastaminen vie aikaa, sen valvomolaisetkin tietävät.

Kello lyö yksi ja aamuvuoron valvomolaisen työaika päättyy. Päivänjatkot. Aamuvuorolainen kuittaa itsensä ulos ja suuntaa jäätelökojun kautta linja-autopysäkille. Mansikkatuutti maistuu hyvälle. Seuraavana päivänä olisikin vuorossa normaali järjestyksenvalvontavuoro yläalueella. Valvomolainen viimeistelee tuutin ja heittää käärepaperin roskiin. Antaa huomisen odottaa, siihen on kuitenkin vielä hetki aikaa.


Valvomo ja järjestyksenvalvojat hoitavat yhteistyössä puiston muiden toimintojen kanssa tärkeitä päivittäisiä asioita ja poikkeustilanteita. Särkänniemen internetsivuilta löytyy lista asioista, jotka asiakkaankin on hyvä ottaa huomioon Särkänniemi-päivää suunnitellessa. Tietoa löytyy esimerkiksi liikuntarajoitteisuuden vaikutuksesta päivään, henkilökohtaisista avustajista sekä eksymistilanteista.

Kirjoittaja on Särkänniemessä järjestyksenvalvojana ja Valvomossa työskentelevä Oula.

Tunnisteet:

25.7.2014

Kesäkuumalla Särkänniemessä

Huh hellettä! Kesän kuumimmat päivät ovat käsillä, ja puisto on täynnä kesälomaansa viettäviä huvittelijoita. Auringon paahtaessa päätimme selvittää hieman niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin tunnelmia. Millaista on viettää yhtä vuoden kuumimmista päivistä Elämyspuistossa ihan kesän sydämessä?

 Anni-Sofia (vas.) ja Julia tulivat puistoon kiertelemään ostosreissun lomassa.

Heti Näsinneulan rakennuksen takana törmäsin seinäjokelaisiin Anni-Sofiaan ja Juliaan. Neljätoistavuotiaat tytöt olivat tulleet kahdestaan junalla Tampereelle shoppailumatkalle. Ostosten teon jälkeen he keksivät loistoidean: Särkänniemeen! Tytöt hyppäsivät bussiin ja saapuivat kiertelemään Elämyspuistoa. Tytöt kiittelivät kovasti puiston ilmaista sisäänpääsyä.
”Kivaa kun voi vaan tulla ihmettelemään ja katselemaan ympärilleen.”

Ihan lähivuosina tytöt eivät olleetkaan Särkänniemessä käyneet, vaan puisto oli tuttu lähinnä lapsuudesta. Tytöt ihailivat MotoGeetä korkeuksissa ja lähtivät sitten tutustumaan puiston ala-alueeseen.
”SpeedBoatissa voisi kyllä viilennykseksi käydä.”

Vaikka päivä oli hikinen, henkilökunta vaikutti nauttivan työnteosta. Hymyt eivät hyytyneet asiakaspalvelijoidemme kasvoilta millään työpisteellä.

Angry Birds Landin Seikkailuradalta löysin klaukkalalaisen Jaanan ja pian viisivuotiaan Essin, jotka olivat tulleet puistoon sukulaistensa, jyväskyläläisen Päivi-mummin ja pian neljävuotiaan Islan sekä pian kolmevuotiaan Pyryn kanssa. Joukkoon kuului myös kaksi isompaa lasta, jotka kiersivät puistoa toisaalla omatoimisesti. Kysyttäessä, mikä Särkänniemessä on parasta, vastaukset olivat kahtalaiset:
”Koiramäki oli ihana!”
”Tää Seikkailurata on mahtava.”

Tätä joukkoa siis kunnolla teemoitetut tilat ja leikkipaikat houkuttivat jopa laitteita enemmän. Kun aikuiset eivät itse kaivanneet laitteisiin, myös lapset innostuivat enemmän yhdessä tekemisestä ja leikkimisestä – sekä pelailusta. Joukon nuorimmainen Pyry pelasi Seikkailuradan Angry Birds -peliä pitkän aikaa.

 Jaana (vas.), Essi, Päivi-mummi ja Isla pitivät eniten Koiramäestä ja  Angry Birds Landista.

 Alle 3-vuotias Pyry pelasi Angry Birds -peliä innokkaasti.

Jaana ja Päivi totesivat sään olevan lämmin jopa uuvuttavissa määrin, mutta väsymys tuntui toistaiseksi näkyvän vain aikuisissa.

”Lasten ilon takia sitä tekee mitä tahansa, ja huvipuistoissa käynti on kuitenkin mukavaa”, Jaana totesi hymyillen, mutta uskoi kyllä, että uni maittaisi illalla koko porukalle. Huvittelupäivän jälkeen ryhmä suuntasikin hotelliin yöksi.

 Sara (vas.) ja Olivia herkuttelivat hattaralla.

“Tervetuloa High Voltagen hurjaan pyöritykseen! Istukaa ryhdikkäästi ja päät suorassa niin laskemme turvakaaret. Tulemme vielä tarkistamaan, että kaaret ovat kunnolla kiinni.”

Kuulutus kiiri tämän kesän uutuuslaite High Voltagelta, jonka innokkaiden työntekijöiden hymyt eivät hyytyneet helteestä huolimatta. Hiki virtasi myös Laitekaveri-ständillä, jossa Laitekaverit päivystivät innolla uusia asiakkaita odottaen.

Pelitorilla hattarataukoa viettivät yksitoistavuotiaat valkeakoskelaiset Sara ja Olivia, jotka kiersivät puistoa Elämysavaimet käsissä. ”Särkänniemeen pitää tulla joka kesä.”
Puiston parhaaksi anniksi Olivia nimesi ehdottomasti laitteet, etenkin Trombin ja High Voltagen. Tornadoon kumpikaan ei ollut vielä uskaltanut, vaikka laite houkuttaakin vuosi vuodelta enemmän.
Olivia piti kovasti myös hattarasta, joka hupeni keskustelun aikana kovaa vauhtia. Sara puolestaan ei jaksanut syödä makeaa herkkua ihan loppuun.

Tornadon katolla Kahvikuppeja ajavaa Tirsaa auringon paahtaminen ei haitannut vähääkään – päinvastoin.

”Mä tykkään lämmöstä ja lapsista, eli tämä työ on ihan parasta”, Tirsa totesi ykskantaan. Kesäväen jaksamisesta yritetään huolehtia helteellä mahdollisuuksien mukaan ylimääräisillä helletauoilla ja vesikierroksilla. Laitteiden ryhmävastaavat Tuomas ja Miika kiersivät alueella jakamassa laitekuskeille vettä ja popcornia näiden jaksamisen varmistamiseksi.

 Tuomas jakaa laitekuskeille popcornia.

 
Popparijunan avulla popcorn ja vesi kulkevat työntekijöille näppärästi.

Koiramäessä tapasin vantaalaisen Sannan ja Hannun lapsineen. He kertoivat perheen käyvän Särkänniemessä vuosittain. Viisivuotias Lotta oli juuri syventynyt keskustelemaan Käpälämäestä Kaupunkiin harhautuneen Kreivi Drakkulan kanssa, ja yksivuotias Lennu istui rattaissa seurailemassa Kaupungin tohinaa vallan tyytyväisenä. Sanna ja Hannu kertoivat päivän olleen valtavan mukava.
”On kyllä ollut tosi kiva päivä. On sen verran kuuma, että se varmaan jo vähän vähentää ruuhkaa.”

 Hannu (vas.), Sanna, Lennu ja Lotta viihtyivät hyvin Koiramäen kaupungissa.

 Lotta piti kovasti keskustelusta Kreivi Drakkulan kanssa.

Koiramäen Hannu totesi olevan ”aivan uskomattoman siisti.” Vielä viime vuonna se oli jäänyt perheeltä näkemättä, mutta nyt se tutkittiin joka soppea myöten. Sanna totesi päivän alkavan olla jo aika lailla loppusuoralla kuuden puistossa vietetyn tunnin jälkeen.
”Me ollaan käyty jo oikeastaan ihan kaikkialla.”

Kreivi Drakkulan kanssa jutteleminen oli Lotan mielestä ehkä kaikista parasta, ja perheen vanhemmat pitivät totta kai samoista asioista kuin lapsetkin. Isoihin laitteisiin vanhemmat eivät itse enää uskaltautuneet, vaan he sanoivat rajan menevän niissä laitteissa, joihin lapsetkin pääsevät.

Niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin mielipide oli lopulta siis hyvin selvä: lämmöstä nautitaan nyt kun sitä on, ja Särkänniemi on mitä mainioin paikka viettää kesäisiä päiviä. Tarkista loppukesän aukioloajat nettisivuiltamme!

 Järjestyksenvalvojat toivottavat asiakkaat tervetulleiksi sisään.

 Koiramäessä hymyt eivät hyydy!

Kirjoittaja on markkinoinnin kausityöntekijä, sisällöntuottaja Marianna.

Tunnisteet: , ,

21.7.2014

Maatilan hoitoa ja mattopyykkiä: Koiramäen asukkaiden kuulumisia

 

Fiina-emäntä täällä, hei!

Arki Koiramäen maatilalla on kesäisin täynnä puuhaa ja tointa. Aurinko hellii kasveja, ja sadon kerääminen on täydessä tohinassa. Olen erittäin ylpeä yrttitarhastani, joka kukoistaa taas kauniimpana kuin viime vuonna. Rohdot ja yrtit ovat tarpeen ympäri vuoden, jotta kolotuksilta ja lentsuilta vältytään. Killen lempiyrttejä ovat piparminttu ja kirvelit, kun taas Elsa napsii päivittäin persiljaa. Olen yrittänyt tarjota Kreivi Drakkulalle Rosmariinia muistin virkistykseksi päivittäiseen unohteluun, mutta hän taitaa edelleen suosia yönapostelua ja herkkuja. Vanhoja koiria on vaikea opettaa uusille tavoille.

 Heinä maistuu lammasaitauksella.

Kotieläimet nauttivat olostaan, ja uudet tulokkaat oppivat nopeasti Koiramäen tavoille. On ollut mukavaa seurata Lakun ja Tikan jälkeläisten kasvua muutamien viikkojen ajan, ja hienosti molempien pikku karitsat tulevat toimeen keskenään ja ovat terveitä. Ensi vuonna on odotettavissa hyvä määrä villaa talven lämmikkeeksi.

Miinalle kiitos kesän juustoahkeroinnista: markkinoilla on myyty läjäpäin juustoja ja voita. Mummo yrittää osallistua juuston tekoon parhaansa mukaan, mutta vanhuuden kolotukset pitävät hänet uunin pankolla. Mummo on kuitenkin tarkkana juuston laadusta, ja hän jakaa Miinalle mielellään mielipiteensä siitä, mikä juusto menee varmasti kaupaksi ja missä olisi vielä parantamisen varaa. Onneksi Miinalla on rautainen luonne ja hän kestää hyvin pientä kritiikkiä. Tosin Kreivi Drakkulan yllättäviä vierailuja Miina ei sulata niin lempeästi: luuta heiluu, jos ja kun Drakkula saapuu odottamatta maistamaan päivällä tehtyjä juustoja.

 Kreivi Drakkula viihtyy Käpälämäellä mutta vierailee toisinaan myös maatilalla.

 

Elsa on touhunnut erityisen paljon alkukesästä Maisa-possunsa kanssa, ja lupasin lähteä heidän kanssaan mattopyykille. Elsa kertoi aamupuurolla, että Maisa osaa myös pestä mattoja. Ja sehän oli nähtävä! Jännittäväksi matonpesun teki Professori Runebergin kesävierailu tilallamme. Juho ja Elsa olivat auttaneet häntä löytämään inspiraation runojen kirjoittamiseen, ja professori tuli etsimään inspiraation lähteitä meidän näkövinkkelistämme. Kuinka hienoa! Professori on jo aika iäkäs, ja Juho tuli professorin mukaan seuraksi ja avuksi kaupungista. Siispä meitä oli oikein mukava joukko pesemässä mattoja.

Elsa on ylpeä possustaan: Maisa avaa hienosti matot rullalta.

Elsa on touhunnut erityisen paljon alkukesästä Maisa-possunsa kanssa, ja lupasin lähteä heidän kanssaan mattopyykille. Elsa kertoi aamupuurolla, että Maisa osaa myös pestä mattoja. Ja sehän oli nähtävä! Jännittäväksi matonpesun teki Professori Runebergin kesävierailu tilallamme. Juho ja Elsa olivat auttaneet häntä löytämään inspiraation runojen kirjoittamiseen, ja professori tuli etsimään inspiraation lähteitä meidän näkövinkkelistämme. Kuinka hienoa! Professori on jo aika iäkäs, ja Juho tuli professorin mukaan seuraksi ja avuksi kaupungista. Siispä meitä oli oikein mukava joukko pesemässä mattoja.

Hupsista! Maisa kaatoi vesisangon melkein professori Runebergin kengille.

 Ja kuinkas sitten kävikään! Eihän pesusta tullut yhtikäs mitään, kun Maisa innokkaasti kaatoi vedet ennen kuin minä pääsin edes alkuesittelyäni loppuun. Tosin hienosti Maisa osasi avata mattorullat, ja siitä viihdytyspisteet possulle ja tietenkin Elsalle onnistuneesta opetustyöstä. Ehkä Professori sai jotain piristystä ja innoitusta päivään kaikesta huolimatta, vaikka mattojen pesu siirrettiinkin tuonnemmaksi. Pääsipähän professori jälkeenpäin tutustumaan kanojen hoitoon ja muuhun maatilan toimeen. Elsasta on kasvanut oikein tomera nuori tyttö auttamaan maatilan hoidossa.

Toivottavasti terveiseni toivat iloa päiväänne. Tervetuloa vierailulle luoksemme Koiramäkeen!

Kesäterveisin

Fiina-Emäntä

  Koiramäen kanalan munat ovat keskenään hieman eri näköisiä, sillä kanalassa on monenlaisia kanoja.

 Konstaapeli Patukka pitää Koiramäessä yllä järjestystä.

Kirjoittaja on Koiramäen näyttelijä, kesätyöntekijä Katri.

Tunnisteet: , ,