Huvin vuoksi Särkänniemestä!

Blogi täynnä tarinoita Elämyspuistosta

Näytetään tekstit, joissa on tunniste eläimet

20.8.2015

Kilpparin kesä toimistolla

Kilpikonna, SärkänniemiJoka konna ei pääsekään etenemään lentämällä paikasta toiseen.

Alkukeväästä Huvin vuoksi -blogissa kerrottiin Särkänniemen Akvaariolla asuvasta kilpikonnasta, jolla oli mennyt sukset ristiin Akvaarion toisen kilpikonnan kanssa. Konnalle etsittiin uutta kotia, ja innokkaat uudet hoitajat löytyivätkin nopeasti: 16-vuotias reunuskilpikonnaneiti muutti Särkänniemen toimistolle markkinoinnin ja IT-tuen kerrokseen. Kaunotar sai oman kuorikatteella ja heinällä sekä uv-lampulla varustetun “työpisteen” markkinointipäällikön ja graafisen suunnittelijan välistä ja nimekseen Kerttu (kavereiden kesken Kepa tai Kepatsu).

Aika on kulunut kuin siivillä, ja nyt Kerttu on asunut toimistolla jo lähes puoli vuotta. Se on kotiutunut toimistoon hyvin ja paljastunut loistavaksi työkaveriksi. Yksin ollessaan se asuu aidatussa, terraariomaisessa tilassa kuopien kuorikatetta, mutustellen heinää sekä kylpien vesiastiassaan. Työpäivien aikana se pääsee myös usein kävelemään vapaana toimistolla. Tähän mennessä Kerttu onkin osallistunut mitä monituisempiin palavereihin ja suunnitteluihin – ja me työntekijät vasta olemmekin päässeet iloitsemaan mitä erilaisemmista työtehtävistä.

Kilpikonna, SärkänniemiKun Kepa ottaa rennosti, se työntää takajalat pitkälle taakse ja fiilistelee.

Kilpikonna, SärkänniemiKylpykonna.

Kerttu esimerkiksi pääsee suunnilleen viikottain kylpyyn. Riippuu päivästä, onko kokemus sille mieluinen vai ei: toisinaan kaveri nautiskelee kilpeä kastelevasta vesinorosta silmät kiinni tai intoutuu juomaan kylpyvettään, toisinaan taas murjottaa pää kilven sisässä tai pyrkii tuhisten pois kylpylaatikostaan. Jälkimmäisessä tapauksessa se toki pääsee heti kuivattelemaan. Jo ensimmäisenä kesätyöpäivänäni toimistolla sain kylvettää kilpikonnan, mikä oli ehdottomasti positiivinen lisä työtehtäviini ja näyttää varmaan hyvältä cv:ssä (heti kohtien “hattaran pyörittäminen” ja “Tornadon ajaminen” perässä).

Kaikki kilpikonnanhoitotoiminnot kylvettämisestä ja kuorikatteiden vaihtamisesta lattian siivoukseen ja kadonneen konnan etsintään ovat varmasti lisänneet työpaikkaviihtyvyyttä – puhumattakaan siitä, että Kerttu on kerrassaan mahtava tyyppi. Se inhoaa maanantaita kuin Karvinen konsanaan, mikä ilmenee esimerkiksi siten, että se yleensä maanantaisin murjottaa nurkassa koko päivän ja tuhahtelee ihmisille, jotka pyrkivät liikuttelemaan sitä. Loppuviikkoa kohden Kepa aina aktivoituu ja intoutuu tekemään pitkiä lenkkejä aina markkinoinnin työpisteiden kautta käytävän poikki IT-osaston perimmäiseen nurkkaan, josta sitä sitten etsiskellään. Kerttu viihtyy hyvin IT:n nurkassa harmaiden ja vihreiden työkenkien vieressä, luulisiko niitä lajitovereiksi? Toisinaan Kepa kävelee tuolin alle ja jää jumiin, rentoilee keskellä lattiaa jalat suorina takana tai yrittää haukata markkinointisuunnittelijan sandaaleista pilkottavia varpaita.

Kerran Kerttu vaelsi lattialle jääneen julisteen päällä. Julisteessa mainostettiin Pelitorin Snacksin vegepalloannosta. Kerttu tunnisti valokuvasta annokseen kuuluvan vihreän salaatin ja yritti pitkään päästä osingoille ja haukata julisteesta. Kun Ikea sisusti huonekaluillaan Näsinneulan aulaa, Maskros-kattolamput odottivat ripustamista hetken markkinoinnin tiloissa. Ehdin kaivaa Kertun isoimman lampun sisältä kolme kertaa ennen kuin luovutin ja nostin lamput pois lattialta.

Kilpikonna, SärkänniemiMansikanlehdet maistuvat MotoGeen takana.

Parasta – sekä meidän että Kertun itsensä mielestä – on tietysti Kertun ulkoiluttaminen! Kauniilla säällä nostamme Kertun joskus Sara Hildénin taidemuseon vieressä olevaan rauhalliseen patsaspuistoon nauttimaan auringosta ja ruokailemaan. Kerttu pitää erityisesti ratamoista, voikukanlehdistä ja mansikanlehdistä. Se ei koskaan pyri karkuun, vaan etenee pikemminkin ihmisiä kohti kuin pois ihmisten luota. Vasta, kun on aika lähteä takaisin sisälle, Kepa usein hermostuu ja alkaa heilutella villisti jalkojaan: minä haluan vielä täällä herkutella!

Syksy lähestyy, ja pian alkaa kilpikonnan vuodenkierron rauhallisempi vaihe. Saa nähdä, kuinka paljon Kerttu jaksaa kodistaan liikehtiä talviaikaan. Yksi asia on kuitenkin varma: Kerttu on tullut jäädäkseen. Markkinointi on saanut pysyvästi uuden työkaverin tiimiin.

Kilpikonna, SärkänniemiMOOOI!

Kirjoittaja on Särkänniemen markkinoinnin kausityöntekijä, sisällöntuottaja Marianna.

Tunnisteet: , ,

14.8.2015

Jose Ahonen vieraili Koiramäessä

Jose Ahonen, Särkänniemi, Koiramäki, eläimetAasit kummastelevat kadonnutta herkkua.

Taikuri Jose Ahonen kävi Särkänniemen Koiramäessä tekemässä temppuja eläimille. Ammattitaikurina toimiva Jose on tullut kuuluisaksi koirille tekemistään taikatempuista, joissa hän kadottaa makupalan koiran nenän edestä tai saa nakin leijumaan ilmassa. Koirien hämmentyneet reaktiot ovat naurattaneet jo miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Jo viime kesänä Jose kävi taikurikollegansa Johanneksen kanssa Koiramäessä, ja Johannes testasi vastineeksi, kuinka lampaat reagoivat korttitemppuihin. Hulvaton video kokeilusta on nähtävissä Youtubessa, ja blogaus vuodentakaisesta vierailusta löytyy Huvin vuoksi -blogista.

Tänä vuonna Jose halusi testata, kuinka eri eläimet reagoivat samaan kadottamistemppuun, jolla koirilta on saatu niin hulvattomia reaktioita. Useiden eläinlajien kohtaamiseen Koiramäki on tietenkin paras paikka, joten eräänä kauniina heinäkuisena aamuna ennen Särkänniemen avaamista Jose pääsi tapaamaan Koiramäen eläimiä. Temppuja tehtiin ainakin ponien, aasien, muulin, sikojen, villasian, mikropossujen, kanien, kanojen, hanhien, ankkojen, alpakoiden ja vuohien kanssa. Tämän jälkeen käytiin testaamassa vielä kalat Akvaariossa sekä toimistokilpikonna Kerttu Särkänniemen toimistossa.

Jose Ahonen, Särkänniemi, Koiramäki, eläimetEmma-poni oli Josen makupalasta äärettömän kiinnostunut, kunnes se katosi.

Jose Ahonen, Särkänniemi, Koiramäki, eläimetHanhia eivät taikatemput kiinnostaneet.

Jose Ahonen, Särkänniemi, Koiramäki, eläimetIiris-kyyttö oli selvästi kiinnostuneempi Josen käsien nuolemisesta kuin tarjolla olevasta makupalasta.

Kuinkas taikatemppuilu sitten onnistui? Vaihtelevasti. Esimerkiksi vuohet ja hanhet eivät pitäneet lainkaan Josen lähestymisyrityksistä vaan pakenivat: hanhet kirmasivat lampeen turvaan ja vuohet juoksivat mökkiään ympäri Jose perässään kuin yhteisestä sopimuksesta. Kun Jose lopulta sai yhden vuohen lähietäisyydelle, se loukkaantui herkkupalan katoamisesta niin, että temppua oli turha yrittää enää uudelleen. Iiris-kyyttölehmä ei porkkanan katoamisesta pahastunut vaan keskittyi Josen käsien nuolemiseen. Maija-vasikka suhtautui Joseen epäileväisemmin ja pysyi kylki äidin kyljessä. Mikropossu Maisa ei välittänyt herkkupalan katoamisesta vähääkään vaan haukkasi joka tapauksessa – onko se porkkana, onko se sormi, miten sen tämmöinen huononäköinen mikropossu voisikaan varmistaa muuten kuin hampailla?

Sympaattisimmin herkkupalan katoamiseen reagoivat alpakat, jotka vaikuttivat herkkupalan katoamisesta aidosti hämmentyneiltä. Tämä toki saattaa johtua siitä, että alpakat vaikuttavat aina hämmentyneiltä. Suurien silmiensä vuoksi ne vaikuttavat myös surumielisen empaattisilta, mikä sai ne vaikuttamaan siltä kuin ne olisivat aidosti pahoillaan Josen puolesta siitä, että hän hukkasi herkkupalansa.

Aamupäivä kului nopeasti eläimiä jekuttaessa. Valmiin videon löydät Youtubesta hakusanoilla How Different Animals React to Magic?, tai sitten voit klikata linkkiä. Jose ja Johannes ovat puuhastelleet ja kierrelleet Särkänniemessä muutenkin tänä kesänä, joten kannattaa seurailla Josen Youtube-kanavaa, jotta tulevatkaan videot eivät mene ohi!

Jose Ahonen, Särkänniemi, Koiramäki, eläimetMikropossu Maisalle oli aivan yhdentekevää, oliko kädessä makupala vai ei: se puraisi joka tapauksessa!

Jose Ahonen, Särkänniemi, Koiramäki, eläimetAlpakat sympatiseerasivat Josea, joka hukkasi herkkupalan.

Tunnisteet: , ,

6.8.2015

Kesä Koiramäessä – mattopyykkiä ja kaarnaveneen ongintaa

Koiramäen kesä on jo pitkällä. Heinätyöt on tehty, ja elonkorjuuta aloitellaan. Itse Lönnrot on ollut tänä kesänä Koiramäessä vieraana, kuunnellut koiramäkeläisten tarinoita ja kirjannut niitä innoissaan ylös. Etenkin Koiramäen lapset Elsa ja Kille ovat olleet oppineesta vieraasta innoissaan, tämä kun tietää niin paljon kaikenlaista. Toisaalta Lönnrot on myös innostunut oppimaan asioita maaseudun nuorisolta. Tässä eräänä päivänä Elsa, Kille ja Maisa-possu ottivat Lönnrotin mukaansa pesemään mattoja. Lönnrot oli kovin ihastuksissaan, kun mikropossu Maisa osasi ihan itse avata matot rullalta sekä kaataa vesisangot mattopesun helpottamiseksi.

Sitä Lönnrot ei tiennyt, että Fiina-emäntä oli ehdottomasti kieltänyt moiset mattojenpesutouhut possun kanssa; hänen kokemuksensa mukaan matoilla on possupesun jälkeen tapana olla vain entistäkin likaisempia. Pian Lönnrot huomasi pakenevansa Elsan ja Killen mukana kohti kanalaa, jotta äiti ei huomaisi moisia pahuuksia tapahtuneen.

Koiramäki, SärkänniemiMaisa-possu kaataa osallistuu taitavasti mattojenpesuun. Elsa on sen itse opettanut.

Koiramäki, SärkänniemiVoi ei, äiti tulee!

Vaikka Lönnrot on mielellään osallistunut kaikkiin maatilan askareisiin, hän on useampaan kertaan yllättynyt siitä, mitä kaikkia tehtäviä Koiramäen hoitoon kuuluu. Esimerkiksi vesimyllyllä, jolla Koiramäen lapsivieraat uittavat mielellään Tuomas-rengin veistelemiä kaarnaveneitä, on veneillä tapana upota myllyn voimasta pohjalle asti. Ensi kertaa haravoidessaan veneitä pintaan Lönnrot totesikin, että ei olekaan ennen haravoinut vesimyllyä. Onneksi innokkaita apulaisia puuhaan löytyy aina, ja Elsa ja Kille pyydystävät kaarnaveneet haavilla taas lasten uitettavaksi.

Koiramäki, SärkänniemiNäin Lönnrot haravoi pohjalle uponneita kaarnalaivoja lasten uitettavaksi.

Koiramäki, näyttelijät, SärkänniemiKesä on parasta aikaa nauttia olosta ja istuskella auringossa!

Puuhaa Koiramäessä tarjoavat myös maatilan eläimet. Iiris-kyyttölehmän Maija-vasikka syntyi kesäkuun lopussa, ja se on kasvanut jo vallan mahdottomasti. Iiris tuottaa maitoa melkoisesti enemmän kuin Maija tarvitsee, joten Fiina-emäntä käy ahkerasti myös lypsyllä. Elsan mielestä Maijan pehmoisesta, kolmivärisestä turvasta tulee mieleen suklaa-mansikka-vaniljajäätelö. Killen mielestä semmoista ei olekaan, mutta lapset ovat päättäneet varmistaa asian Kahvila Von Guggelböön työntekijöiltä, kun menevät seuraavan kerran käymään kaupungissa.

Myös uudet Koiranpennut ovat saapuneet Koiramäkeen. Suloiset sisarukset Martta ja Matu asustavat päivät aitauksessa ja nukkuvat yöt tallissa. Koiranpentujen elämää Koiramäessä käsitellään enemmän viimevuotisessa blogauksessa. Martan ja Matun sukujuurissa on ainakin laikaa, pystykorvaa, saksanpaimenkoiraa ja collieta, joten niistä on tulossa melkoisen veikeän näköisiä pystykorvia. Ainakin tallin työntekijöiden sydämet ne ovat jo sulattaneet!

Maija-vasikka, SärkänniemiIiris-kyytön vasikka Myrskyluodon Maija on kasvanut hurjasti. Maija syntyi 30.6.

Koiranpennut, SärkänniemiUudet koiranpennut Martta ja Matu asuvat Koiramäessä loppukesän.

Koiramäen kesä jatkuu vielä. Päivittäin Koiramäki on avoinna vieraille 16.8. asti ja sen jälkeen viikonloppuisin 22.–23.8., 29.8. ja 5.9. Kannattaa huomioida myös Kesän jatkojen synttäritarjous: 10.–14.8. Koiramäki avautuu klo 15, ja tuolloin yksittäislippu Koiramäkeen maksaa vain 5 € (norm. 15 €). Nyt on siis oiva tilaisuus tulla tutustumaan Koiramäen elämään tai käydä vaikka jo toista kertaa tänä kesänä!

Kirjoittaja on Särkänniemen markkinoinnin kausityöntekijä, sisällöntuottaja Marianna.

Tunnisteet: , ,