Huvin vuoksi Särkänniemestä!

Blogi täynnä tarinoita Elämyspuistosta

Näytetään tekstit, joissa on tunniste delfinaario

30.6.2014

Eläimellisiä elämyksiä

”Suojelemme sitä mikä on lähellä sydäntämme. Lähimpänä sydäntämme ovat asiat, joista tiedämme jotain. Tietää voimme vain asioista, jotka meille opetetaan.”

Elämysleirin ydin kiteytyy tässä Baba Dioumin vuosikymmeniä sitten lausumassa ajatelmassa, ja se komeilee myös jokaisen elämysleiriläisen leiridiplomissa. Eläimillä – niin karvaisilla, suomuisilla kuin eväkkäilläkin – on taikavoima, joka saa lasten ja vanhempienkin sydämet avautumaan. Syntyy tunteita ja muistikuvia, kokemuksia ja uusia elämyksiä. Näiden kokemusten ohella tarjoiltu tieto antaa tärkeille asioille uudenlaisen merkityksen. Mikä on esimerkiksi jokapäiväisten valintojemme ja pienien tekojemme vaikutus ympäristöömme, siellä asuviin eläinystäviimme ja loppujen lopuksi myös meidän ihmisten elämään?

Elämysleireillä Särkänniemen eläinmaailma avautuu tekemällä, kokemalla ja näkemällä. Leirit tarjoavat lapsille hauskan, opettavaisen ja varmasti ikimuistettavan kaksipäiväisen kokemuksen. Raotan elämysleirin ohjelmaa leiriohjaajan näkövinkkelistä.

Millainen nisäkäs on delfiini? Mitä valaille maailman merissä kuuluu?
Ensimmäisen leiripäivän aloitti delfinaariobiologin pitämä oppitunti nisäkkäistä, eritoten vesiympäristöön sopeutuneista merinisäkkäistä. Käytännössä delfiineihin päästiin tutustumaan altaan puolella. Siellä opittiin delfiinin fysiologiasta ja anatomiasta sekä sopeutumisesta vesiympäristöön. Lapset pääsivät seuraamaan delfiineitä aivan lähietäisyydeltä ja kurkkaamaan delfiinin suuhunkin. Samalla opittiin paljon – selvisi muun muassa, mihin selkäevää tarvitaan.

Lapset saivat myös seurata delfiinien kouluttamista ja samalla johdatuksen eläintenkoulutuksen perusteisiin. Kouluttamisessa käytetään positiivista ehdollistamista. Tämä tarkoittaa sitä, että eläimen haluttua toimintaa vahvistetaan kiitoksin, silityksin, pillin vihellyksellä tai vaikkapa kalan avulla. Näin eläin oppii, että oman käyttäytymisensä avulla se voi vaikuttaa siihen, että erityisen kivoja asioita tapahtuu, ja näin se alkaa toistaa käyttäytymistä. Samalla tavalla me ihmisetkin opimme kaikkein parhaiten. Kouluttaminen on yksi tärkeimmistä ihmisen hoidossa olevien eläinten hyvinvointia lisäävistä asioista.

Seuraavaksi päästiin tutustumaan delfiineiden ja valaiden äänimaailmaan; sekä niiden ääntelyyn että myös siihen valitettavaan tosiasiaan, että maailman meret ovat nykyisin kovin meluisia, mikä aiheuttaa ongelmia kaikille merinisäkkäille. Jatkoimme myös muista valaiden ja merieläinten kohtaamista uhkista, joita ovat saasteet, verkot, laivaliikenne sekä merten roskaantuminen, joka on valtava ongelma. On arvioitu, että jokaisella neliökilometrillä merissä kelluu noin 13 000 muoviroskaa. Joka vuosi meriin päätyy 6,8 miljoonaa tonnia lisää roskaa, johon merieläimet takertuvat, loukkaavat itsensä, tukehtuvat, lopulta jopa kuolevat. Pohdimme yhdessä, mitä me voimme itse tehdä vähentääksemme ihmisen aiheuttamia ikäviä vaikutuksia luontoon.

 

 

Tässä Leevi maalaa taidetta delfiininhoitaja Kirsin ja elämysleiriläisen avustamina. 

Aitoa delfiinitaidetta. Kuvat maalasivat veljekset Leevi ja Eevertti. 

 

Iltapäivällä leiriläiset valtasivat Akvaarion
Kuinka kameleontti vaihtaa väriään? Miten kameleontti ruokailee? Miksi käärme lipoo kieltään? Pystyykö kilpikonna lähtemään kuorestaan? Pureeko torakka? Kuinka voimakas on sähköankeriaan sähköisku? Kalat, matelijat ja hyönteiset tulivat leiriläisille tutuksi, ja takatilojen ötökkälaboratoriossa päästiin lähikontaktiinkin muutaman ”ötökän” kanssa! Kalojen ja muiden pieneläinten hoidossa leiriläiset saivat opastusta; jos lemmikin ottaa, on siitä myös aina pidettävä huolta parhaalla mahdollisella tavalla.
Akvaariossa seurattiin mm., kuinka kameleontti saalistaa. Se sinkoaa kielensä hämmästyttävän pitkälle ja kiskoo suuhunsa niin suuria saaliita, että vastaavaan pystykäseen pitäisi ihmisen liikutella kielellään 10 kg:n kappaleita.

Kalastus on vuosisatoja vanha tapa hankkia ravintoa ruokapöytään, mutta moni leiriläinen ei ollut vielä koskaan käynyt kalassa. Leirillä kerroimme erilaisista kalastustavoista ja siitä, kuinka kestävällä pohjalla oleva kalastaminen on hyväksi sekä luonnolle että myös ihmiselle – onhan kalaravinto terveellistä ja omasta järvestä pyydystettynä mitä parhainta lähiruokaa. Leiripäivän päätteeksi laskimme katiskan Näsijärveen ja jäimme odottelemaan kalasaalista, jotta pääsisimme tutustumaan suomalaiseen kalalajistoon käytännössä. Lapset saivat kotiin viemisiksi myös mato-ongen, jota moni aikoi testata heti seuraavana päivänä.

Suomessa on 2 luonnonvaraista torakkalajia, tämä jättiläinen on argentiinantorakka. 

Python on kuristajakäärme, mutta varsin lempeästi se otti lasten silittelyt vastaan.

Maatilan elämää Koiramäellä
Toisen leiripäivän aamuna suuntasimme Koiramäkeen, jossa tutustuimme maatilan elämään. Tutuksi tulivat niin koiranpennut, siat, alpakat, ponit kuin kanatkin. Ponin hoitoon ja ratsastukseen tutustuttiin käytännössä, ja kanalassa päästiin etsimään yön aikana munittuja munia: aitoja vapaiden kanojen luomumunia. Mutta mistä tulee maito ja juusto? Lypsyä harjoittelimme ”käsinlypsykoneella”, ja juustolassa perehdyimme siihen, kuinka juustoa ennen vanhaan maataloissa tehtiin. Vanhanajan työkalut kiinnostivat leiriläisiä eritoten; mikä on häkilä? Mitä karstalla tehdään? Mitä on lihtaaminen, entä kaulaaminen? Nämä entisajan työt työkaluineen tulivat näin tutuiksi myös nykypäivän lapsille.

Sikamaista elämää Särkänniemeläisittäin. Isoimpana mallia näyttää villasika Maurix.

 

 

Särkänniemen Sylvester on komea alpakkaorhi. 

 

Miten lampaan ja alpakan villa eroavat toisistaan?

 

Yön aikana Koiramäen kanat olivat munineet 5 munaa. Taattua luomulaatua! 

 

Höyhen, untuva vai sulka? 

 

Tässä kulkupelissä on 1 hevosvoima. 

Iltapäivällä kävimme avaruusmatkalla Planetaariossa ja kertasimme planeetat ja tutuimmat tähtikuviot. Onkohan avaruudessa älyllistä elämää muualla kuin Maassa? Leirin viimeiseksi ohjelmanumeroksi säästyi katiskannosto; sieltä nousi toistakymmentä särkeä, jotka varovasti kaadettiin isoon saaviin. Tutkailimme kalan ominaispiirteitä ja rakennetta särjen avulla. Tämän jälkeen suurin osa särjistä pääsi vahingoittumattomana takaisin Näsijärveen, ja muutama kala muutti Akvaariolle kotimaisten kalojen altaaseen, jossa särkiä ei ollut aiemmin. Lopuksi vielä ryhmissä opeteltiin tunnistamaan suomalaisia kalalajeja – monille tunnistaminen näytti olevan yllättävän helppoa!

 

 

Päivän päätteeksi nousimme Näsinneulan huipulle ihastelemaan suomalaista hienoa järvimaisemaa – toisella puolella Näsijärvi, toisella Pyhäjärvi. Järviä yhdistää Tammerkoski. Jäätelöä syödessä tunnistettiin myös monta tuttua paikkaa Tampereelta.

Monta kokemusta rikkaammat, uutta oppineet ja uusia kavereita saaneet leiriläiset noutivat päivän päätteeksi leiridiplominsa leiriohjaajalta. Kysyttäessä mikä oli leirillä hauskinta, tuli vastaus kuin yhdestä suusta: kaikki! Mikäpä olisi parempi kiitos leiriläisiltä!

Vuodesta 2008 lähtien elämysleireillä on käynyt noin tuhat lasta. Toivon omasta puolestani, että Elämysleiri on omalta osaltaan istuttanut leiriläisiin luonnontieteen kipinän, halun tietää lisää, tutkia, ihmetellä ja ihastella kaikkea kaunista ympärillämme; eläimiä niin maalla, vedessä kuin ilmassa, sekä eläinten ympäristöjä, vesistöjä, metsiä ja taivasta. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi ja tulevaisuus on meidän kaikkien – ja erityisesti tulevien sukupolvien – käsissä.

Seuraava Elämysleiri järjestetään Särkänniemessä 4.-5.8.2014

 

Kirjoittaja on Nitta Virolainen: delfinaariobiologi, FM, biologian ja maantieteen opettaja, joka on mm. suunnitellut ja toteuttanut Elämysleirejä ja kehittänyt muuta opetuksellista tarjontaa Särkännimessä vuodesta 1997.

Tunnisteet: , , ,

27.5.2014

Kesän paras työpäivä!

Särkänniemeä pidetään perinteisesti perheiden ajanviettopaikkana. Elämyspuisto tarjoaa kuitenkin ikimuistoista yhdessäiloa myös ryhmille ja yrityksille. Vai mikä olisikaan parempi tapa kohottaa tiimihenkeä kuin ajelu SpeedBoatissa tai illallinen Ravintola Näsinneulassa arjen yläpuolella? Särkänniemessä on satumaiset puitteet niin virkistys- ja tykypäivien kuin kokousten, koulutusten ja seminaarien pitoon.

Särkänniemi tarjoaa yrityksille erilaisia, persoonallisia kokoustiloja tarjoiluineen. Esimerkiksi auditorio Uppeluksessa avautuu yhdeltä seinältä ikkuna delfiinien kotialtaaseen. Kuinka hauskaksi tylsäkin kokous muuttuu, kun ikkunan takaa muistiota kurkkiikin delfiini! Uppelukseen mahtuu 41 henkilöä.

Auditorio Uppelus

Planetaario sopii isommallekin joukolle (jopa 139 henkilöä) tarjoten mahdollisuuden niin perinteisiin tähtinäytöksiin kuin erilaisiin esittelytilaisuuksiin, luentoihin ja kokouksiin. Koiramäen kaupungissa sijaitsevaa Raatihuonettakin tarjotaan kokoustilaksi – siis silloin, kun Koiramäen kaupunginvaltuusto ei ole varannut sitä omaan kokoustamiseensa. Raatihuoneelle mahtuu 15 kokoustajaa, eli se sopii erinomaisesti vaikkapa tiimipalaverin pitopaikaksi.

 Raatihuoneen tunnelmaa

 

Kokoukset ja seminaarit ovat myös yhdistettävissä muihin elämyksiin. Palaverin päätteeksi on mahdollista kiinnittää Avaimet ranteeseen ja syöksyä nauttimaan Elämyspuiston tarjonnasta. Avaimilla pääsee niin kaikkiin huvilaitteisiin kuin Koiramäkeen, Delfinaarioon, Akvaarioon, Planetaarioon, Näsinneulan näkötorniin ja Sara Hildénin taidemuseoon.

 

Jos haluat huvitella hieman pienemmässä mittakaavassa, tarjoamme mahdollisuuden siihenkin. Tämän kesän uutuustuote yrityksille on Top5, johon sisältyy neljä Huvilippua, kaksi Pelilippua ja yksi herkkuseteli. Huviliput oikeuttavat kahteen laitekäyntiin, tai jos laitteet eivät innosta, niillä pääsee myös Koiramäkeen tai Delfinaarioon. Pelilipuilla voi pelata puiston tavaravoittopelejä, ja herkkusetelin voi käyttää missä tahansa puiston ruokapisteessä. Yrityksille tarjoamme myös mahdollisuuden Speedboat-ajeluun, jonka jälkeen konttorista ei takuulla enää löydy kuivia tyyppejä.

 


Muista myös, että halutessasi voit varata koko huvipuiston käyttöösi. Tämän kesän yksityispuistot on jo myyty, mutta kesän 2015 yksityispuistoja varataan nyt. Yksityispuistoon voi kutsua 1000–8000 henkilöä, ja muutaman tunnin ennen avautumista puisto on auki vain teille. Halusit sitten palkita kerralla koko henkilöstön tai kutsua sidosryhmät markkinointitapahtumaan, yksityispuisto on tarkoitettu Sinulle, joka teet asiat isosti.

Kiinnostuitko? Lisätietoja antaa mielellään Myyntipalvelumme, joka palvelee numerossa 020 130 212 maanantaista perjantaihin klo 8.30–16 sekä osoitteessa myyntipalvelu@sarkanniemi.fi.

Tunnisteet: , , , , ,