ELINALUEET

1. Minkälaisissa vesissä pullonokkadelfiinit asustavat?

2. Kuvittele, että sukellat delfiinin kanssa meren syvyyksiin. Mitä näet? Piirrä näkemäsi delfiinin silmin.

3. Miksi pullonokkadelfiinit vaeltavat meressä?

4. Katso pullonokkien levinneisyyttä kuvaavaa karttaa. Minkä nimisiä meriä pullonokkadelfiinien levinneisyysalueelta löydät?

RUUMIINRAKENNE

1. a) Piirrä kuva delfiinistä ennen tutustumistasi delfinaarion asukkeihin.

b) Piirrä kuva delfiinistä tutustuttuasi delfiineihin delfinaariossa.

Vertaile piirtämiäsi kuvia toisiinsa. Mitä eroja piirtämissäsi kuvissa huomaat? Mitä uutta opit?

2. Täydennä lauseet listassa olevilla sanoilla. Sanoja voi jäädä yli.

---> korvat, pyrstö, selkäevä, suu, sierainaukko, kylkievät, hampaat, iho

Pullonokkadelfiinit ovat hammasvalaita; siksi niillä on hetuloiden
sijasta ________________.

Jos delfiini haluaa vaihtaa uintisuuntaansa, se käyttää
________________ kääntymiseen.

Pienet aukot aivan silmien takana ovat __________________.

_____________ auttaa delfiiniä pysymään tasapainossa.

Kun delfiini tulee pintaan, se ottaa happea ________________
kautta.

Delfiini liikuttaa _________________ ylös ja alas, ja liikkuu näin
eteenpäin.

3. Nimeä kuvan viivoille niiden osoittamat pullonokkadelfiinin rakenneosat.

4. Kaikilla delfiineillä on ulkonäössään jotain yksilöllistä, vaikka
kaikki näyttävätkin nopealla silmäyksellä samanlaisilta. Ulkonäkö
onkin ääntelyn lisäksi hyvä lajitovereiden tunnistuskeino. Delfiininkouluttajatkin kiinnittävät huomiot delfiinien ruumiinmuotoon (pitkä, lyhyt, paksu, solakka), selkäevän muotoon ja kokoon, naarmuihin, väritykseen ja koko olemukseen tunnistaessaan eri yksilöt toisistaan. Tietysti myös jokaisen delfiinin yksilöllinen käyttäytyminen auttaa tunnistamisessa.

Tarkkaile Särkänniemen pullonokkia Eeverttiä, Leeviä, Näsiä, Nikiä, Veeraa ja Delfiä. Yritä etsiä niistä yksilöllisiä tuntomerkkejä ja kirjaa ne ylös. Voit kysyä kouluttajilta löytämiesi tuntomerkkien perusteella, mikä delfiini on kyseessä.

5.Vertaile ruumiinrakennetekstissä olevia kuvia ihmisestä ja pullokuonodelfiinistä. Kerro:

a) mitä ruumiinjäseniä delfiinillä on, mitkä puuttuvat ihmiseltä?

b) mitä ruumiinjäseniä ihmisellä on, mitkä puuttuvat delfiiniltä?

6. Täydennä taulukko ruumiinrakenne-tekstiä ja biologian kirjaasi apuna käyttäen. Mieti, mistä erot johtuvat.

AISTIT

1. Delfiineille näkö- ja kuuloaisti ovat elintärkeitä. Mieti, mihin toimintoihin se niitä meressä tarvitsee?

2. Missä delfiinin nenä sijaitsee? Mikä tehtävä delfiinin sieraimilla on?

3. Merkitse kuvaan delfiinin herkimmät ihoalueet.

4. Testaa aistejasi sukeltaessasi. (Testaa vain opettajan tai muun aikuisen valvonnassa!)

a) Pystytkö kuulemaan ja paikantamaan kuulon avulla äänilähteen?

b) Miten hyvin näet veden alla lähelle? Entä kauas? Vertaa näkökykyäsi veden alla pinnan yläpuoliseen näkökykyysi.

c) Tunnetko hajuja veden alapuolella? Pidätä sukeltaessasi henkeä, älä vedä vettä henkeesi!

d) Maistatko vedessä olevia makuja?

e) Kuinka delfiini olisi mielestäsi suoriutunut vastaavasta testistä?

Kuulo

Näkö

Haju

Maku

RAVINTO

1. Piirrä kuva delfiinistä ruokailemassa. Kuvaa piirroksessasi, mitä delfiini syö ja kenen kanssa se syö.

2. Lisää tekstiin sopivat sanat seuraavasta listasta. Sanoja jää yli.

pureskella, kala, suola, katkarapu, kaikuluotain, yhdessä, yksin, nielaista, bakteerit, peto, mustekala, haju

Koska delfiinit syövät ravinnokseen toisia eläimiä, ne ovat
____________.

Delfiinien pääravintoa ovat ____________. Niiden lisäksi ne syövät
muun muassa ________ ja

_________.

Delfiinit paikantavat saaliinsa näköaistin lisäksi _____________
avulla. Koska delfiinien hampaat ovat

piikkimäiset, ne eivät __________ ravintoaan. Delfiinit saalistavat
ravintonsa mieluiten _________.

Delfiinit eivät juo merivettä, sillä merivedessä on ____________.

3. Laske, monta kalaa 250 kg painava delfiini syö päivässä, jos yksi kala painaa noin 200 grammaa, ja delfiinin syömä kalamäärä on yhteensä noin 11 kiloa?

1. Tutustu käyttäytyminen-tekstiin, ja kirjoita sen perusteella tarina otsikolla "Päiväni delfiininä". Mitä kaikkea päivääsi delfiininä kuuluu? Esim. mitä teet, mitä syöt, ketkä ovat ystäviäsi, ketkä vihollisiasi?

2. Voit myös piirtää tai maalata kuvia päivästäsi delfiininä. Kirjoita kuviin, mitä tapahtumia ne esittävät.

LISÄÄNTYMINEN JA POIKASTENHOITO

1. Delfiinit saavat eläviä poikasia.

a) Mitä tällä sanonnalla tarkoitetaan?

b) Minkälaisia muita poikasensaantitapoja tiedät, esim. kaloilla, sammakoilla, matelijoilla (käärmeet) ja linnuilla? (käytä apunasi tietokirjoja)

- kalat
- sammakot
- käärmeet
- linnut

2. Kerro delfiinin poikasesta: miltä se näyttää, minkä kokoinen se on.

3. Mitä delfiinin poikanen syö?

4. Tarkkaile delfinaariossa nuorimman poikasen, Eevertin käyttäytymistä. Miten sen käyttäytyminen eroaa aikuisten delfiinien käyttäytymisestä?

5. Kirjoita tekstin pohjalta pieni kirjoitelma delfiinipoikasen päivästä. (Esim. mitä poikanen tekee, syö, kenen kanssa se viettää aikaansa).

KOMMUNIKOINTITAVAT JA KAIKULUOTAUSJÄRJESTELMÄ

1.a) Minkälaisia ääniä kuulit delfiinien tekevän delfinaariossa?

b) Kun delfiinit ääntelivät, mitä ne silloin parhaillaan olivat tekemässä?

2. Äänen synty- ja kaikutesti. (Testi on hyvä tehdä paikassa, jossa kaikuu hyvin.)

a) Sano ääneen: "Delfiinit paikantavat saaliinsa kaikuluotauksen avulla", ja laita samalla käsi kaulallesi niin, että tunnet värinän, joka syntyy äänen syntyessä kurkussasi. Värinä, joka syntyy kurkussasi, luo ne ääniaallot, jotka lähtevät suusi kautta etenemään ilmassa.

b) Sano edellisen tehtävän lause eri voimakkuuksilla. Löydät tietyn voimakkuuden, jolloin alat kuulla sanomasi lauseen kaikuna. Mistä johtuu, että kaiku alkaa kuulua vasta sanottuasi lauseen tarpeeksi kovaa?

c) Vertaa kaikua kalustamattomassa huoneessa ja kalustetussa huoneessa. Mitä huomaat? Mistä ero voi johtua?

3. Tehkää seuraava koe pareittain.

a) Sido parisi silmät, ja anna hänelle jokin valitsemasi esine, jota hän voi käsin tunnustella.

b) Anna parisi tunnustella esineen pintaa ja muotoja. Hänen täytyisi yrittää saada kokonaiskuva esineestä, ja tunnistaa esine näköaistia käyttämättä.

c) Vaihda parisi kanssa tehtäviä.

Tunnustellessasi loit kuvan esineestä aivoihisi tuntoaistin avulla. Näin voit kuvitella, minkälaisen kuvan kaiku antaa delfiinille jostain kohteesta. Mitä aistia delfiini käyttää muodostaessaan kuvaa kaikuluotauksen avulla?

4. a) Minkälaista tietoa delfiini saa kaikuluotauksen avulla?

b) Miksi kaikuluotauskyky on delfiinille elintärkeä?

DELFIINIT OSANA MERIEKOSYSTEEMIÄ

1. a) Miten järvi ja meri eroavat toisistaan? (mainitse vähintään 2 eroa)

b) Etsi maailmankartasta valtameriä. Montako löysit? Nimeä ne.

2. Miksi delfiini ei menestyisi makeassa vedessä?

3. Lue teksti ja täydennä lauseet seuraavilla sanoilla: (yksi sanoista jää yli)

kasvit, ravintoketju, ekosysteemi, sisämeri, hajottajat, eläimet, tuottajat, peto, kala, kuluttajat, valtameri


Atlantti on_______________.
_________________ sanotaan sellaista kokonaisuutta, missä on
tietynlaiset ympäristötekijät ja eliöstö. Eliöstöön kuuluvat _________
ja __________. Ne muodostavat yhdessä______________, jossa
jokainen on riippuvainen jostain toisesta eliöstä. Ainoastaan
__________ kykenevät itse valmistamaan oman
ravintonsa.____________ käyttävät ravinnokseen joko toisia eläimiä
tai kasveja. Kuolleet eliöt ovat _________ ravintoa. Koska delfiinit
syövät __________, ne ovat_______________.

4. Etsi tietokirjoista tietoja seuraavista eliöistä ja kiinnitä huomiota erityisesti niiden ravintoon. Kirjoita eliön viereen, mikä on sen pääravintoa.

meduusa
vesikirppu
delfiini
simpukka
katkarapu
piilevä
sinivalas
valkohai
silli
merisaukko
kalastaja
(ihminen)
albatrossi
bakteeri

a) Luokittele edellä mainitut eliöt ravintonsa perusteella tuottajiin, kuluttajiin ja hajottajiin. Kirjoita tuottajaeliön nimen eteen T, kuluttajaeliön nimen eteen K ja hajottajaeliön nimen eteen H.

b) Kokeile rakentaa edellä mainituista eliöistä todenmukainen ravintoketju! Onnistuitko? (Huom! Kaikki eliöt eivät mahdu yhteen ravintoketjuun, ja vaihtoehtoja on monia.) Tehtävän voi tehdä myös ryhmissä.

5. Ravintoketjupiirileikki !!!

ELINIKÄ

1. Kuinka vanhoiksi delfiinit normaalisti elävät?

KOULUTUS

1) Minkälaisia tehtäviä näit delfiinien esittävän delfinaarioesityksessä?

2) Esityksen aikana kuulit useasti pillin vihellyksen. Miksi kouluttajat puhaltavat pilliin?

3) Mistä tehtävästä esityksessä pidit eniten? Piirrä siitä kuva.