Jupiter sai nimensa roomalaisessa mytologiassa esiintyvan Olympusvuoren hallitsijan, jumalten kuninkaan mukaan. Aurinkokunnan suurimmalle planeetalle tama nimi onkin osuva.

Jupiter on viides planeetta Auringosta, ja ensimmainen suurista kaasuplaneetoista. Maan kokoon verrattuna Jupiter on noin tuhat kertaa suurempi. Sen massa on suurempi kuin kaikkien muiden planeettojen massat yhteenlaskettuna. Kaasuplaneettana Jupiter ei enaa paljon kykenisi kasvamaan, silla painovoima alkaisi puristaa ainesta kasaan.

Jupiterilla on voimakas magneeettikentta, joka ulottuu yli 650 miljoonan kilometrin paahan planeetasta, Saturnuksen kiertoradankin ulkopuolelle. Jupiterin napa-alueilla onkin havaittu revontulenkaltaisia valonaytoksia.

Jupiterilla on Saturnuksen renkaita muistuttavia, mutta paljon heikommin nakyvia renkaita ymparillaan. Renkaita on kolme; Halo, Main ja Gossamer. Renkaat ovat hyvin paljon tummempia kuin Saturnuksen renkaat, ja ne koostuvat ilmeisesti mikroskooppisen pienista polyhiukkasista. Renkaat ovat syntyneet ilmeisesti Jupiterin lahimpien kuiden meteoriittipommituksen tuloksena.

Kuut

Jupiterilla on 16 kuuta, joista 4, Callisto, Europa, Ganymede ja Io loydettiin jo 1600-luvun alussa.

Jupiterin kuut:
Metis, Adrastea, Amalthea, Thebe, Io, Europa, Ganymede, Callisto,Leda, Himalia Lysithea, Elara, Ananke, Carme, Pasiphae, Sinope.

Jupiter on yotaivaan neljanneksi kirkkain taivaankappale (Auringon, Kuun ja Venuksen jalkeen). Myos sen nelja suurinta kuuta on mahdollista nahda kiikarien avulla.

Rakenne ja koostumus

Toisin kuin kiviplaneetoilla, kaasuplaneetoilla ei ole kiinteaa pintaa, vaan kaasun tiheys kasvaa keskustaa kohti mentaessa. Kaasuplaneettojen halkaisijaa ilmoitettaessa mittapisteina pidetaan alueita, joissa kaasun paine on 1 ilmakeha.

Koostumus

• 90% vetya
• 10% heliumia

Tiedot Jupiterin sisaosista ovat hyvin epasuoria; Ilmeisesti Jupiterilla on kivinen ydin, jonka massa on 10-15 kertainen Maan massaan verrattuna.

Ydinta ymparoi planeetan paaosa, joka koostuu hyvin erikoisesta seoksesta, nestemaisesta metallitypesta. Typpi ja metallit voivat muodostaa yhdisteita vain erittain korkeassa paineessa, yli 4 miljoonassa barissa. Jupiterin syvyyksissa vallitseekin tallainen paine, jolloin vetyatomit hajoavat protoneiksi ja yhdistyvat metallien kanssa muodostaen metallivetya. Jupiterin kuumuudessa ja paineessa vetymetalli esiintyy nestemaisssa muodossa. Nain se toimii myos sahkonjohtimena ja taten magneettikentan lahteena.

Uloimmassa kerroksessa on vetya ja heliumia nestemaisessa ja kaasumaisessa muodossa. Kaasuina esiintyvat myos metaani, vesi ja hiilidioksidi, joita on pienia maaria planeetan pintaosissa.

Jupiterin pilvet koostuvat ilmeisesti ammoniakkijaasta, ammoniumvetysulfidista seka jaan ja veden seoksesta. Pilvien vari vaihtelee kerroksittain; alimmat pilvet ovat sinisia, korkeammalle noustessa pilvien vari vaihtuu ruskean, valkoisen ja punaisen savyihin.

Pilvien varikkyys johtunee kaasujen ja alkuaineiden, mm. rikin valisista kemiallisista reaktioista. Jupiterin varikas raidoitus johtuu Jupiterin pinnalla puhaltavista voimakkaista tuulista, jotka ovat syntyneet ilmeisesti Jupiterin kovan kuumuuden ansiosta. Tuulet levittavat Jupiterin varikkaita pilvia nauhoiksi ja kaistaleiksi, ja tuovat paikoitellen esiin myos alempia pilvikerroksia.

Jupiterin pinnalla on nakyvissa suuri punainen laikku (Great Red Spot, GRS). Tata kooltaan noin kahta maapalloa vastaavaa laikkua kutsutaan myos Jupiterin silmaksi. GRS on mita ilmeisimmin korkeapaineen alue, jonka pilvet kohoavat tavallista korkeammalle ja ovat taten myos kylmempia. Tuulet tassa keskuksessa voivat nousta 360 kilometriin tunnissa.

Jupiter ja komeetta tormayskurssilla (( linkki komeettatekstiin))