--- Mikä on nisäkäs?

Delfiinit ja valaat ovat toisilleen läheistä sukua, ja niitä nimitetään yhteisesti nimellä valaat. Valaat kuuluvat nisäkkäisiin. Nisäkkäitä elää sekä maalla (maanisäkkäät) että vesissä (vesinisäkkäät).

Erityisesti meressä asustavia nisäkkäitä kutsutaan merinisäkkäiksi. Valaat ovatkin täten merinisäkkäitä. Mikään muu nisäkäs ei valaiden lisäksi vietä koko elämäänsä vedessä.

Kuva: Suomenlahdellakin tavattu pyöriäinen on pullonokkadelfiiniä pienempi valaslaji.

Nisäkkäiksi nimitetään eläimiä, joilla on seuraavat yhteiset tunnuspiirteet:

1.Nisäkkäät hengittävät ilmaa keuhkoillaan.
2.Nisäkkäiden ruumiinlämpö pysyy tasaisena ulkoilmasta riippumatta (ne ovat ns. tasalämpöisiä).
3.Poikaset kehittyvät emon kohdussa, ja poikaset syntyvät
elävinä.
4.Nisäkkäät imettävät poikasiaan.
5.Nisäkkäillä on karvoitusta kehonsa suojana ainakin jossain vaiheessa kehitystä.
6.Nisäkkäillä on nelilokeroinen sydän, jossa hapellinen ja hapeton veri eivät sekoitu keskenään.

Nisäkäslajeja maapallolla on n. 4500, joista pienimpiä ovat päästäiset, suurimpia sinivalaat. Valaat ja monet kalalajit saattavat muistuttaa toisiaan päällisin puolin. Se johtuu siitä, että sekä kaloilla että valailla on vesielämään sopeutuneita rakenteita.

Valaat eivät kuitenkaan ole kaloja, eivätkä kalat ole nisäkkäitä! Kaloista valaat erottaa mm. seuraavien seikkojen avulla:

1.Kalat hengittävät siten, että ne suodattavat vettä kidustensa kautta, ja saavat samalla veteen liuennutta happea verenkiertoonsa.
2.Kaloilla on suojapeitteenä suomut.
3.Kalat ovat kylmäverisiä, eli niiden ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan.
4.Kalat eivät synnytä eläviä poikasia, vaan yleensä ne munivat mätimunansa veteen, jossa uroskala hedelmöittää ne maidilla.
5.Kalat liikuttavat pyrstöään sivusuunnassa, valaat puolestaan ylös- ja alas suuntautuvin liikkein. Kalan pyrstö on kiinnittynyt ruumiiseen pystysuunnassa, valaiden pyrstö poikittaissuunnassa.
6.Kalojen sydän on kaksilokeroinen.

--ylös-

--- Mitä ovat valaat?

Valaat jaetaan hetula- ja hammasvalaisiin, sekä sukupuuttoon kuolleisiin Archaeoceteihin. Hetulavalaita on 10, hammasvalaita 69 lajia.

Kuva: Ensimmäisten valaiden esi-isiä kutsuttiin Archaeoceteiksi. Ne saattoivat kasvaa jopa 20 metrin mittaisiksi, mutta sinivalas on niitäkin kookkaampi.

Hetulavalaat ovat paljon hammasvalaita suurempia. Hetulavalailla on
hampaiden paikalla hetulat eli sarveisaineesta rakentuneet levyt, joista riippuvien ripsien avulla ne siivilöivät vedestä ravinnokseen pieneliöitä. Hetulavalaita kutsutaan suuren kokonsa johdosta usein suurvalaiksi.

Suurin hetulavalaslaji, ja samalla mahtavin ikinä maapallolla eläneistä eläimistä on sinivalas. Se voi kasvaa jopa 34 metrin pituiseksi (keskimäärin 21 metriseksi) ja painaa peräti 173 000 kg (keskimääräinen paino on n. 64 000 kg).

Tämä vastaa noin 50 aikuisen elefantin painoa! Sinivalaan sydänkin on pienen auton kokoinen, ja verisuonet niin paksuja, että isokokoinen kala pystyisi uimaan niiden sisällä!

Hammasvalailla puolestaan on pitkät ja terävät hampaat, joten niiden on helppo saalistaa ravinnokseen kaloja ja mustekaloja. Hammasvalaat ovat yleisesti paljon hetulavalaita pienempiä, poikkeuksen tekee kaskelotti, joka kokonsa perusteella voidaan lukea suurvalaisiin.

Hetula- ja hammasvalaat voi erottaa myös päälaella sijaitsevista ilmanottoaukoista: hetulavalailla niitä on kaksi, hammasvalailla vain yksi.

--ylös-

--- Mitä ovat delfiinit?

Kuva: Miekkavalas

Delfiinit ovat hammasvalaita. Merissä asustaa noin 40 eri delfiinilajia, joista lajina ehkä tunnetuin on pullonokkadelfiini, sillä se on delfinaarioiden yleisin asukas.

Suurin delfiinilaji, miekkavalas, voi kasvaa miltei 10 metrin pituiseksi ja painaa yli 7000 kg.

Pienimmät delfiinilajit ovat hectorin delfiini ja musta delfiini, jotka kasvavat vain noin 1,5 metrin mittaiseksi ja painavat alle 100 kg. Ne ovat samalla pienimpiä kaikista valaslajeista.

--ylös-