LISÄTIETOA DELFIINIEN LISÄÄNTYMISESTÄ JA POIKASTENHOIDOSTA

Alin kuva: Särkänniemen Delfinaarion Eevertti-poikanen ja Näsi-emo pian synnytyksen jälkeen.

Delfiinin raskaus ja synnytys:
Delfiiniemo kantaa poikasta kohdussaan noin 12 kuukautta. Normaalisti delfiini saa yhden poikasen kerrallaan, mutta joskus on tavattu delfiinikaksosiakin. Erityisen nuorilla ja vanhoilla delfiiniemoilla saattaa olla vaikeuksia raskauden aikana, ja poikanen voi kuolla ennen synnytystä, tai se voi syntyä ennen aikojaan. Delfiini synnyttää poikasen luonnollisesti veteen. Poikanen tulee yleensä kohdusta pyrstö edellä.

Poikanen on kiinni emon kohdussa olevassa istukassa napanuoran avulla. Napanuorassa olevat verisuonet kuljettavat tärkeitä ravintoaineita ja happea emolta istukan kautta poikaselle. Napanuora katkeaa synnytyksessä. Niinpä delfiineilläkin on napa, aivan kuten kaikilla nisäkkäillä. Poikasen tultua ulos emon kohdusta se nousee heti pintaan hengittämään ensimmäisen kerran. Emo voi auttaa poikasta tässä asiassa.

Delfiinin poikanen:
Poikanen on syntyessään hieman yli metrin pituinen, ja painaa vain noin 20 kiloa. Poikanen on syntyessään tummempi kuin aikuinen delfiini, ja sillä on vaaleita pystyraitoja. Raidat ovat syntyneet ihoon poikasen ollessa emon kohdussa käpertyneenä. Poikanen on kohtalainen uimari heti synnyttyään, mutta se ei luonnollisestikaan hallitse vielä liikkeitään täydellisesti. Pikkuhiljaa, kun kokemusta kertyy ja lihakset kehittyvät, pikkudelfiinistäkin kehittyy taitava, vertaansa vailla oleva uimari.

Poikanen kasvaa hurjaa vauhtia; syntyessään 20 kiloinen ja noin metrin mittainen Leevi oli yksivuotispäivänään jo noin 100 kilon painoinen ja kaksimetrinen nuorukainen. Poikanen ääntelee jo muutaman päivän ikäisenä. Äänet ovat pääasiassa viheltelyjä. Hienosäätöistä kaikuluotaintaan, jolla se paikantaa kaloja ja esineitä, se oppii käyttämään hieman myöhemmin. Poikasen ensimmäiset viikot kuluvat uintia, maidon imemistä ja emon seuraamista opetellessa, mutta kokoajan se kehittyy ja tulee vilkkaammaksi.

Poikanen on hyvin leikkisä, ja kisaileekin mielellään muiden ryhmän jäsenten kanssa. Leikkikaluikseen se kelpuuttaa vaikkapa kalat, puunpalaset tai merilevän. Leikki on poikaselle tärkeää opettelua tulevaisuutta varten; se oppii hallitsemaan liikkeensä ja lihaksensa sekä tuntemaan muut delfiinit ja niiden tavat. Poikanen oppii monia asioita toisia delfiineitä seuraamalla ja matkimalla. Delfinaariossa poikanen oppii toisilta delfiineiltä monia tehtäviä, joita se sitten innokkaasti esittää, tosin monesti omalla erikoisella tavallaan.

Kuinka emo hoitaa poikastaan?
Emo ja poikanen ovat tiiviisti yhdessä poikasen ensimmäisen elinvuoden ajan, ja läheinen suhde jatkuu vielä vuosia eteenpäin. Emo on hyvin tarkka siitä, ketä se päästää poikasensa lähelle. Joskus se voi antaa toisen naarasdelfiinin avustaa itseään poikasenhoidossa. Auttajadelfiini toimii kätilönä synnytyksessä ja huolehtii poikasen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sillä aikaa kun emo on esim. ruokailemassa. Särkänniemessä Niki on toiminut lapsenvahtina Näsin poikaselle, Leeville.

Emo ja poikanen uivat rinnakkain ja käyvät yhdessä pinnalla hengittämässä. Emo alkaa imettää poikastaan muutaman tunnin kuluessa synnytyksestä. Itseasiassa poikanen ei voi imeä, koska sillä ei ole huulia, joilla tarttuisi emon nisään, vaan emo ruiskuttaa maidon poikasen suuhun.

Maito on erittäin ravitsevaa. Se on noin 10 kertaa rasvaisempaa kuin lehmänmaito. Poikanen tarvitseekin paljon rasvaa, jotta sille kehittyisi paksu eristävä rasvakerros ihonsa alle. Delfiini voi imettää poikastaan jopa puolitoista vuotta, mutta poikanen alkaa maistella myös kalaravintoa heti kun sen hampaat puhkeavat, eli noin 3-4 kuukauden iässä. Delfiiniemoista parhaimpia poikasenhoitajia ovat emot, jotka ovat synnyttäneet monta poikasta. Nämä emot myös toimivat nuorempien ja kokemattomampien emojen opastajina ja avustajina, jos niiden poikasenhoito ei tahdo onnistua. Urokset eivät normaalisti osallistu poikasten hoitamiseen.

Miten delfiinien sukupuolet voidaan erottaa toisistaan?
Delfiinien sukupuoltenväliset erot eivät ensi silmäyksellä näy kovin helposti. Asian selvittämiseksi tarvitaankin vilkaisua delfiinin mahan alle.

Naaraan sukupuoliaukko

Naarailla sukupuoli- eli genitaaliaukko sijaitsee lähempänä peräaukkoa kuin napaa. Genitaaliaukko on pidempi kuin uroksella. Genitaaliaukon ympärillä molemmilla puolilla on yksi nisä. Nisät ovat selvimmin näkyvissä silloin kun naaras on kantavana tai imettää poikastaan. Uroksen genitaaliaukko sijaitsee hieman kauempana peräaukosta kuin naaraiden sukupuoliaukko.

Sekundäärisistä sukupuolieroista selvimmin tulee esille yksilön koko: urokset ovat yleensä rotevatekoisempia ja suurempia kuin naaraat.

uroksen sukupuoliaukko