Huvin vuoksi Särkänniemestä!

Blogi täynnä tarinoita Elämyspuistosta

2.7.2015

Eläinten elämää Koiramäessä

Viikko sitten aasimme Angelica, tuttavallisemmin Alma, pyöräytti maailmaan tomeran Amelie-tammavarsan usean kymmenen ihmisen katsoessa ja seuratessa.

Aasivarsa_ja_emo_Alma_2_blogi Aasivarsa ja emo Alma ulkona_blogi
Angelica-aasin uusi varsa Amelie vastasyntyneenä ja parin päivän ikäisenä tallissa

 

Muutama päivä sitten myös Iiris-kyyttömme poiki uuden vasikan maailmaan. Iiris on ollut Särkänniemessä yhteensä viisi kesää ja se viettää suurimman osan vuotta Salossa, isolla kyyttökarjatilalla. Se on eläintenhoitajiemme ja muun henkilökunnan lemmikki, se tuntee nimensä ja tulee luo kutsuttaessa. Iiriksen lempeät silmät lohduttavat tiukankin paikan tullessa ja käyn maalla (melkein lehmien keskellä) syntyneenä aina välillä sitä itsekin paijaamassa.

Laitan sähköpostia eläinlääkäri Pirkko Syrjäläiselle ja kyselen mitä mieltä hän on Koiramäen eläinten elämästä: ”Koiramäessä on mukavia ja leppoisia eläimiä, jotka saavat viettää kesäaikaa siistissä ja puhtaassa ympäristössä. Eläimillä on tilaa liikkua, asianmukaiset sääsuojat sekä monipuolista ravintoa rapsutuksia ja hyvää hoitoa unohtamatta. Tuoretta vastaniitettyä ruohoa tarjoillaan päivittäin eli laidunkin on tavallaan tuotu Koiramäkeen. Tilat ovat läänineläinlääkärin tarkastamat ja Särkänniemessä käy myös säännöllisesti myös kaksi omaa eläinlääkäriä, jotka käyvät tarkastamassa eläimet ja hoitamassa, jos jotain sairauteen viittaavaa huomataan.”

Iiriksen ulkoaitauksessa on pehmeä hiekka, eläinsuoja ja ruokintapaikka. Mutta miksi Iiris ei kelli nurmikolla? Kysytään asiaa Koiramäen eläintenhoitajalta Teijalta. ”Hiekka on lehmälle yhtä luonnollinen alusta kuin nurmi tai turvekin, ja se pysyy kuivana ja hygieenisenä märkinäkin vuodenaikoina. Nurmikko menee helposti mutavelliksi sateella ja ylläpitää kosteutta, jolloin lehmällä ja vasikalla ei ole mukava olla. Iiris ehtii vielä syksyllä puiston sulkeuduttua yli kuukaudeksi laitumelle oman laumansa kanssa. Vasikka saa olla emonsa kanssa pitkään ja imeä emäänsä talveen asti. Iirikselle tuodaan tuoretta ruohoa päivittäin.”

“Puhtaus, kuivuus ja pehmeys ovat ensiarvoisen tärkeitä paitsi hygienian myös lehmän ja vasikan hyvinvoinnin kannalta. Sääsuojassa on reilusti kuiviketta poikimista ja lepoa ajatellen, samoin hiekka on oiva alusta jaloitteluun ja makoiluunkin. Helsingin yliopistossa valmistui muutama vuosi sitten väitöskirja eläinten hyvinvointiin liittyen aiheenaan vasikoiden uni ja unenlaatu. Pehmeällä alustalla vasikka nukkuu paremmin ja syvemmin ja tästä on etua sen kasvun ja terveyden kannalta. Pitkään on ollut myös tiedossa miten vasikan imetys hyödyttää sekä vasikkaa että lehmää. Vasikan vastustuskyky on parempi jos se saa imeä emoaan, samoin lehmän utareterveys paranee ja se heruu paremmin maitoa. Tämä vasikka on onnellisessa asemassa, koska se saa imeä emoaan pitkään, eikä niitä eroteta ennen vuoden ikää”, kertoo Pirkko Syrjäläinen.

Vasikka nousee seisomaan_blogi Vasikan ensiaskeleet_blogi Iiris ja vasikka 2_blogi
Iiris ja vastasyntynyt vasikka

 

Vieressä on Drakkulan linna, josta lasten kiljunta kuuluu ulos asti ja välillä linnassa asuva lohikäärme puhauttaa äänekkään hengityksen. ”Koiramäki on avoinna 12-19 ja lopun vuorokautta paikalla on aivan hiljaista. Koiramäen eläimet ovat olleet täällä useita kesiä ja ovat tottuneita ihmisiin ja erilaisiin ääniin”, kertoo Teija.

“On aivan selvää, että melu häiritsee samalla tavoin eläimiä kuin meitä ihmisiäkin oli kyse sitten navetasta tai päiväkodista.  Eläinsuojeluasetuksen mukaankaan eläinten pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua. Aistinvaraisesti sanoisin ettei Koiramäen äänimaailma päiväaikaan voimakkuudeltaan poikkea nykypäivän navetoista, vaikka äänten lähteet ovatkin hyvin erilaiset. Olemme myös mitanneet äänenvoimakkuuksia vilkkaimpaan aikaan  ja se jää selvästi metelirajan alle. Aamupäivät, myöhäiset illat ja yöt ovat hyvin hiljaista ja rauhallista aikaa koko Koiramäen väelle. Suurimman osan vuorokaudesta eläimet siis viettävät hissukseen keskenään ja äänten lähteenä on pääasiassa kavereiden heinänkorren rouskutus”, sanoo Pirkko.

Kaikilla eläimillä on myös mahdollisuus päästä eläinsuojaan tai mökkiin suojaan, ja eläimillä on myös suojan takana tilaa, jonne on mahdollista vetäytyä pois ihmisten tai muiden eläinten luota. Iiriksellä on esimerkiksi eläinsuojan takana rauhallinen tila, jonne se voi vetäytyä omiin oloihinsa piiloon katseilta.

Iiris on poikinut aikaisemmin Särkänniemessä kaksi kertaa ja osittain sen takia sillä ei joka kesä ole ollut kaveria mukana. Tämä on Iiriksen viides kesä Särkänniemessä. Ensimmäisenä kesänä seurana oli kyyttö nimeltä Hilma. Toisena kesänä se oli yksin koska se oli tiineenä. Silloin syntyi Jalo-Iivari, jonka kanssa ne olivat koko kesän yhdessä. Kolmantena kesänä syntyi Kielo jonka kanssa Iiiris vietti myös viime kesän. Iiriksen omistajan kanssa juteltiin pitkään otettaisiinko Iirikselle toinen lehmä kaveriksi. Tiedossa kuitenkin oli, että Iiris poikii kesäkuun aikana ja sillä on ollut tapana hätistellä muut lehmät vasikkansa läheltä. Loppujen lopuksi tultiin siis siihen tulokseen, että sen on parempi saada olla kahdestaan vasikkansa kanssa.

WP_20130624_008_blogi
Iiris ja Kielo kesällä 2013

Myös kuljetukset askarruttavat. Iiris matkaa kotitilalleen ammattitaitoisen työkseen arvokkaita siitoseläimiä siirtelevän kuljettajan karja-auton kyydissä. Syksyn matkan se tekee yhdessä uuden vasikkansa kanssa. Koiramäen eläimet ovat tottuneita matkustajia. Uusien eläinten kanssa harjoitellaan kuljetusautoon menoa runsaasti ennen ensimmäistä matkaa. Siirtomatkat ovat Koiramäen omilla eläimillä lyhyitä, sillä ne talvehtivat Tampereen lähikunnissa. Esimerkiksi villasika Maurixia koulutettiin menemään koppiin ja kyytiin jo pienestä pitäen, joten Maukka on tottunut matkustaja.

IMG_6077_blogiin
Maukka karsinassaan


IMG_9344_blogiin
Kyyti kohti kotitilaa alkaa

Tunnisteet: ,