Huvin vuoksi Särkänniemestä!

Blogi täynnä tarinoita Elämyspuistosta

13.4.2015

Päivä Delfinaariossa

Tänään tutustumme delfiinien hoitaja-kouluttajien työpäivään.

Vuorossa on neljä seitsemästä työntekijästä. Petri Myllylä on ollut talossa kauimmin, jo vuodesta 1990, Sari Järvisalo vuodesta 1994. Viime vuonna Delfinaarioon rekrytoitiin kaksi uutta työntekijää. 300 hakijan joukosta paikan saivat Anna Palmroth ja Nicholas Madsen.

– Ystäväni vinkkasi, että tänne haetaan uutta kouluttajaa, ja päätin hakea ex tempore. Minulla on klinikkaeläinhoitajan koulutus ja olin silloin eläinklinikalla töissä. Eläimet ovat minulle rakas harrastus, Anna Palmroth kertoo.

– Olen aina pitänyt delfiinejä hienoina eläiminä. Hain viime vuonna tänne toista kertaa, ja tällä kertaa tärppäsi, Nicholas Madsen jatkaa.

Delfinaarioon on ollut aina kova tunku, parhaimmillaan hakijoita on ollut 800. Osa hakijoista haastatellaan ja haastatelluista valikoidaan parhaiten alalle sopivat, joille järjestetään vielä vaativa uimatesti.

Jokainen päivä on yllätys

Delfinaariossa vain henkilökunnalla on päivärytmi. Delfiineille jokainen päivä on yllätys.

– Olemme delfiinien ohjelmatoimisto, Sari Järvisalo vitsailee ja tarkoittaa tällä delfiinien virikkeellistämistä.

 

Yhdeksäntuntisen työpäivänsä aikana henkilökunta ruokkii delfiinit, järjestää niille virikkeitä ja koulutusta sekä pitää altaat puhtaina. Delfiinien päivä koostuu 7–15 vaihtelevasta aktivointi- ja viriketoiminnasta.

– Eläinten kanssa harjoitellaan vanhoja ja opetellaan uusia tehtäviä, jumpataan, kuntoillaan, syödään, treenataan hoitotoimenpiteitä ja vahvistetaan eläimen ja kouluttajan välistä suhdetta: hellitellään, uidaan ja leikitään yhdessä, Sari Järvisalo kertoo.

 

 

Hoitajat päättävät tavallisesti toimintojen teeman etukäteen, mutta delfiinitkin vaikuttavat niihin. Kaikki aktiviteetit ja hoitotoimenpiteet merkitään ylös. Delfinaarionäytökset ovat yksi esimerkki virikkeellistämisestä; erona on vain se, että yleisö pääsee seuraamaan niitä.

Viriketoimintojen välissä delfiineillä on omaa aikaa, jota tarvitaan lauman sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Yöaika on rauhoitettu lepoa varten.

 

Tarkkaa, vaativaa ja palkitsevaa työtä

Henkilökunta valmistaa pullokuonoille kala-aterioita kunkin yksilön ravitsemushoitosuunnitelman mukaisesti. Kesäisin näytöksiä on 3–4 päivittäin ja talviviikonloppuisin kolme päivässä. Tämän lisäksi työntekijät antavat delfiinitietoa halukkaille ja järjestävät ryhmille teemapäiviä, oppitunteja ja yksityistilaisuuksia. Välillä pääsee kantamaan myös suolaa.

– Eilen tuli suolarekka ja kannoimme Petrin kanssa 25 kilon säkkejä yhteensä 2500 kiloa veden suolapitoisuuden ylläpitämiseksi. Töitten jälkeen ei tarvitse paljon salille mennä, Anna Palmroth naureskelee.

Delfiinikouluttajat ovat eläinlääkärin apuna delfiinien terveystarkastuksissa. Särkänniemestä vastaa kaksi eläinlääkäriä, joista jompikumpi päivystää jatkuvasti. Lääkäri tekee kontrollikäynnin kerran viikossa. Täydellisiä terveystarkastuksia tehdään yksilöllisen suunnitelman mukaan, mutta kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Sairauksia ennakoidaan havainnoimalla poikkeavaa käytöstä ja oireita ja tutkimalla eläimiä verinäyttein ja ultraäänellä. Tarvittaessa otetaan yhteyttä kansainvälisiin huippuasiantuntijoihin.

Isojen eläinten hoitaminen vaatii valppautta ja valmiutta reagointiin

– Pintamies vartioi, kun joku harjoittelee uimista tai sukeltamista. Emme ole koskaan yksin vedessä. Vaaratilanteita ei kyllä juuri tule, mutta täytyy olla valmis auttamaan, jos jotain sattuu, Anna Palmroth huomauttaa.

Kaikkien kouluttajien mielestä päivän parhaita hetkiä ovat vesileikit delfiinien kanssa.

 

Tärkeintä on eläinten hyvinvointi

Särkänniemen Delfinaario aloitti toimintansa vuonna 1985, kun sinne siirrettiin viisi Meksikonlahdelta pyydettyä pullokuonodelfiiniä (Tursiops truncatus). Näistä Veera (s. 1978) ja Delfi (s. 1980) elelevät edelleen Särkänniemessä. Veera on joukon voimakastahtoinen johtajanaaras ja Delfi-uros hänen kiltti adjutanttinsa. Lisäksi delfinaariossa on kaksi siellä syntynyttä poikasta: Leevi (Näsin poikanen, s. 1993) ja Eevertti (Veeran poikanen, s. 1996). Pojat ovat eloisia ja välittömiä eivätkä juuri vieraita vierasta.

Delfiineillä on käytössään neljä allasta, joissa on yhteensä 2,5 miljoonaa litraa vettä. Altaan syvyys on enimmillään kuusi metriä ja suurimmaksi osaksi noin 4–5 metriä. Vuoden 2005 remontoinnin jälkeen vesimäärä tuplaantui. Nykyiseen allastilavuuteen mahtuisi EU:n määräysten mukaisesti 8 pullokuonodelfiiniä.

Delfinaarion työntekijöiden tärkein tehtävä on huolehtia delfiinien hyvinvoinnista; lajille ominaisten sosiaalisten ja biologisten tarpeiden huomioonottamisesta, liikunnasta, virikkeistä, ravinnosta, turvallisuudesta ja terveydestä.

 

Tunnisteet: ,

9.4.2015

Virkeä 40-vuotias

Särkänniemen huvipuisto täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Meillä on tavattu, rakastuttu, riidelty, pidetty hauskaa ja koettu kummia vuodesta 1975 lähtien. Särkänniemi on myös ollut 40 vuoden ajan tuhansien nuorten kesätyöpaikka. Ilmaveivissä ja Taikajoessa on rakastuttu ja ihastuttu.

Olemme aloittaneet yhdessä Moro-lehden kanssa kampanjan, jossa kerätään parhaita muistoja Särkänniemestä. Muistoja käytetään kesän aikana muun muassa erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Huvipuistoon pystytetään myös ”tarinaseinä”, josta kaikki huvipuiston vieraat voivat käydä lukemassa muistoja vuosien varrelta.

Vuonna 1975, kun puisto avattiin, oli ensimmäisten joukossa huvittelemassa Tommi Nuutio, joka kertoo näin: “Kuva on minusta (takana istuva, keltainen pusakka) Leppäkertun kyydissä Särkänniemen huvipuiston avajaiskesänä edessä istuvan naapurin lastenhoitotytön kanssa. Aina on Särkänniemessä ollut takuuhauskaa iästä riippumatta!”

 

 

Erilaisia rakkaustarinoita löytyy paljon. Tässä Ann-Christine Jäntin sokkotreffitapaaminen: “Tuttavapariskunta järjesti niin kutsutun sokkotapaamisen Särkänniemeen. Siellä sitten aikamme juteltuamme toistemme kanssa herra “uusi tuttavuus” ehdotti minulle, että mentäisiinkö yhdessä Tornadoon. Suostuin ja siinä sitten viimassa, kauhuhuutojen keskellä tarrauduimme toisiimme. Se tuntuikin loppujen lopuksi niin mukavalta, että teimme retken vielä toistamiseen.Tästä tapahtumasta tulee 15.8.2015 kuluneeksi 14 vuotta. Kihlauksen jälkeen menimme avioon samaisena päivänä 7 vuotta sitten.”

80-luvulla oli myös Petri Ahonen töissä Särkänniemessä järjestysmiehenä. Petri muistelee näin: “Olimme vaimon kanssa töissä huvipuistossa 80-luvulla, noin kymmenen kesää. Minä järjestysmiehenä ja vaimo ajolaitteenhoitajana. Tänä aikana menimme naimisiin.”

 

Petrin kuva Särkänniemen pääportista 80-luvulla. Aika huikea!

Petri järkkärinä. Ovat nuo asutkin muuttuneet vuosien varrella!

 

 

Tässä vielä muutama Anita Palasen lähettämä kuva vuosilta 1979–1982: “Särkänniemi oli ehdoton ykkössuosikki lapsille, sinne piti päästä joka kesä!

 

 

 

Olemme erittäin iloisia kaikista muistoista ja tarinoista joita jaatte meidän kanssamme! Kaikkien muistojen ja valokuvien lähettäneiden kesken arvotaan viisi kahden hengen elämysrannekepakettia. Tarinat ja kuvat voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: huvipuisto40@gmail.com

 

Kirjoittaja on Särkänniemen markkinointisuunnittelija Taru

Tunnisteet: , , , , , , , , , ,